Nigerjoen suiston näkyvimmiksi puolustajiksi ovat nousseet äidit ja isoäidit. Yli tuhat naista valtasi kesän aikana rauhanomaisesti öljyntuotantolaitoksia vaatien hyvitystä yhteisöille, joiden mailta öljy pumpataan. Protestit poikivat apusitoumuksia ja pakottivat hallituksenkin liikkeelle.

Siellä missä ovat Nigerian rikkaudet, on myös köyhyys suurinta. Öljyntuotantoalueen väestö ei ole hyötynyt mustasta kullasta ja protestoi jatkuvasti. Paitsi että yhteisöt haluavat osuutensa öljytuloista, ne ovat raivoissaan öljyn aiheuttamista ympäristötuhoista. Viime kesänä Istekiri-yhteisön naiset saivat tarpeekseen ja valtasivat öljy-yhtiö Chevronin öljysäiliöalueen Escravosin saarella keskeyttäen sen toiminnan kymmenen päivän ajaksi. Naiset vaativat työpaikkoja, kouluja ja tukea yhteisölleen. Lopulta Chevron sitoutui tukemaan kylän naisten yrittäjyyttä sekä rakentamaan kouluja, sairaaloita, viemäröintiä ja sähköjärjestelmiä lähialueille.

Chevronin laitoksen kaappaus innosti muidenkin yhteisöjen naiset liikkeelle öljyntuotantoalueella. Ijaw-kansan naisryhmät valtasivat heinäkuussa neljä öljylaitosta ja elokuussa protestit jatkuivat. Osa protestoijista sai tehtyä sopimuksen Chevronin kanssa mutta toiset joutuivat palaamaan tyhjin käsin.

Valtauksien saaman kansainvälisen julkisuuden patistamana Nigerian hallitus antoi heinäkuussa määräyksen, että öljy-yhtiöiden on ryhdyttävä noudattamaan alalle annettuja ympäristömääräyksiä tai niitä aletaan sakottaa. Öljy-yhtiölle on annettu puoli vuotta aikaa siivota jälkiään.

”Olemme tietoisia siitä, että ympäristönsuojeluun ja valvontaan kohdistuu nyt maailmanlaajuista huolta. Meillä ei ole varaa jäädä jälkijunaan, varsinkaan, kun Nigeria on ollut viime aikoina erityisen kansainvälisen huomion kohteena”, tunnustaa Nigerian presidentin öljy- ja energia-asioiden neuvonantaja Lukman Rilwan.

Muutkin yhtiöt kuin Chevron ovat alkaneet lepytellä tuotantoalueiden asukkaita erilaisilla hankkeilla. Shell esimerkiksi on luvannut sähköä kaikille, jotka asuvat 15 kilometrin säteellä sen laitoksista. Sähköä on luvassa 21 asuinyhteisölle ennen vuodenvaihdetta. Lisäksi yhtiö puuhaa erilaisia suojamekanismeja öljyvuotojen varalle.
 

Mustan kullan musta maine

Öljyntuotannon aiheuttamien ympäristötuhojen lista on pitkä ja synkkä: öljyvuodot, kaasupalot, happosateet sekä pohjaveden, maatalousmaan ja kalavesien saastuminen. Öljyvuodot ovat aiheuttaneet Nigeriassa suuria katastrofeja, esimerkiksi vuonna 1998 yli tuhat ihmistä kuoli Jessen alueella vuodon ja sitä seuranneen tulipalon vuoksi.

”Öljyn löytyminen yhteisöjemme alueilta on tuonut meille kurjuutta. Jokemme ovat saastuneita ja kalat kuolleita, koska luontoon pääsee myrkkyjä”, kertoi Mary Olaye, yksi Escravosin protestien johtohahmoista ranskalaiselle uutistoimistolle AFP:lle.

Ihmiset sairastuvat syötyään saastuneiden jokien kalaa.

”Alueen tyypillisiä sairauksia ovat maksavauriot ja syövät sekä silmäsairaudet, kuten viherkaihi”, kertoo Agnes Afolabi, joka johtaa yksityistä terveysasemaa Port Harcourissa.

35 000 tonnia porausrei’istä nostettua maata lojuu ympäriinsä, ja Nigerin suiston asukkaiden terveyttä uhkaa vähintään 134 kaatopaikkaa.

Nigerian koko talous on riippuvainen öljystä. Vaikka maalla teoreettisesti olisi mahdollisuuksia taloudelliseen menestykseen, se kuuluu maailman 20 köyhimmän maan joukkoon. Tähän mennessä öljytulot eivät ole nostaneet kansan elintasoa, vaan ne ovat usein kadonneet korruption kautta. Presidentti Obasanjo on luvannut kitkeä korruption, mutta toistaiseksi lupaus on jäänyt pelkäksi puheeksi. Nigeria on yhä yksi maailman korruptoituneimmista maista.

IPS