Nicaraguan hallitus piti valintaansa yhdeksi maailman köyhimmistä ja velkaantuneimmista maista niin suuressa arvossa, että päätti julistaa kansallisen vapaapäivän ja järjestää juhlat taloudellisen itsenäisyyden kunniaksi.

”Tämä on todellinen edistysaskel. Vihdoinkin maalla on mahdollisuus vapautua velkojen kahleista ja aloittaa kehitys, joka on kestävällä pohjalla. Tämä on suuri uutinen kaikille köyhille”, sanoi Maailmanpankin johtaja James D. Wolfensohn onnitellessaan nicaragualaisia maan tullessa yhdeksi Maailmanpankin nk. HIPC (Highly Indebted Poor Country Initiative) -ohjelmamaaksi.

Maan presidentti Arnoldo Aleman meni hehkutuksissaan vieläkin pidemmälle ja julisti ”uuden itsenäisyyden ajan” alkaneen. ”Vihdoinkin kansa voi itse päättää kehityksenä suunnasta”, Aleman muotoili tv-puheessaan.

Talous hevoskuurille

Nicaraguan velka on tällä hetkellä 6,3 miljardia dollaria ja siitä maan keskuspankin johtajan Noel Ramirezin mukaan Nicaragua voi kolmen vuoden päästä saada anteeksi 4,5 miljardia, joten maksettavaksi jäisi ”vain” 1,8 miljardia.

Ramirezin mukaan tärkeintä on velanhoitokulujen pieneneminen. Rahoituslaitokset laskevat kestäväksi velanhoitokulujen tasoksi korkeintaan 25 prosenttia vientituloista. Jos kaikki menee hyvin, voi Nicaragua Ramirezin mukaan velkojen anteeksiantohetkellä saada velanhoitokulut jopa alle 20 prosenttiin vientituloista.

Valinta HIPC -maaksi kuitenkin lisää Nicaraguan velkojen maksua seuraavan kolmen vuoden aikana. Maailmanpankki edellyttää hallitukselta kansallisten yritysten yksityistämisen lisäksi sähkön ja juomaveden hinnankorotuksia. Tämä tuottanee vaikeuksia kansalaisille maassa, jossa 44 prosenttia väestöstä tulee toimeen alle dollarilla päivässä.

Vuodelle 2002 Nicaragua joutuu budjetoimaan 54,2 prosenttia vientituloistaan velanmaksuun. Helpotuksia velanhoitoon on luvassa aikaisintaan vuonna 2003. Vielä vuosi sitten Nicaragua maksoi velkojenhoitokuluina 48,2 prosenttia vientituloista. Hirmumyrsky Mitchin jälkeen tuo summa pieneni 28,4 prosenttiin useiden maiden, Suomi mukaanlukien, antaessa anteeksi kahdenkeskeisiä velkoja.

Maailmanpankin velkaohjelman kyydissä ei ole vapaamatkustajia, vaan Nicaraguassakin aloitetaan – järjestyksessä jo kolmas – tiukka talouden rakennesopeutusohjelma.

Kolmas sopeutusohjelma toden sanoo?

Kaikki eivät suhtaudu yhtä varauksettomasti ”uuden itsenäisyyden juhlintaan”. Nicaragualaisen velkaseurantaryhmän (GPC) jäsen Cirilo Otero ei usko maansa vapautuvan veloista ohjelman avulla.

”Tämä kaikki juhlinta tulee loppumaan nopeasti kun ihmiset huomaavat, ettei mitään taloudellista itsenäisyyttä saavuteta. Maa aloittaa jo kolmannen rakennesopeutusohjelmansa ja kahdesta ensimmäisestäkin on huonoja kokemuksia. Sosiaalinen levottomuus lisääntyy, sillä kansalaiset eivät hyväksy hinnankorotuksia.”

”Kaikista veloista tulisi neuvotella yhtä aikaa, jotta velanhoitokulut voisivat laskea kestävälle tasolle”, Otero korostaa. ”Toisaalta taloudellista itsenäisyyttä ei saavuteta velkojen anteeksiannolla. Nicaraguan on saatava tuotanto kestävälle pohjalle. Nyt kaikki luonnonvarat myydään raakamateriaalina velkojen lyhentämiseksi. Jos jalostusastetta ei nosteta, on maan luonnonvarat käytetty loppuun, ennenkuin velkoja saadaan riittävässä määrin anteeksi.”

Ekonomisti Nestor Avendano ei myöskään näe aihetta juhlintaan: ”Kukaan ei tiedä todellisuudessa kuinka paljon velkoja on mahdollisuus saada anteeksi. Samalla kun velkojen anteeksiannosta neuvotellaan, ottaa valtio koko ajan uutta velkaa maksaakseen entisiä.”

”Nyt olisi mietittävä miten velaksiotettavat rahat käytetään. On osattava velkaantua viisaasti. Jos tuotantomme ei ole kunnossa velkojen anteeksiantamisen tapahtuessa, olemme hyvin nopeasti uudestaan maailman velkaintuneimpien maiden joukossa.”

Golfkenttiä velkahelpotuksen sijaan

Itse valintajuhla pidettiin Tasavallan aukiolla Kaksi kuukautta aikaisemmin samalla aukiolla pidettiin vallankumouksen 20-vuotisjuhla. Silloin aukiota kutsuttiin Vallankumouksen aukioksi ja juhlinnan aiheena oli diktaattori Somozan vallasta vapautuminen. Nyt puhujat ehdottivat aukion nimen muuttamista Taloudellisen itsenäisyyden aukioksi, missä vuosittain juhlittaisiin velan vallasta vapautumista.

Vieressäni juhlilla istui rakenteilla olevan golfkentän johtaja Alvaro Centero, joka piti velkojen anteeksiantoa hyvin marginaalisena ilmiönä maan talouden kannalta.

”On hyvin naiivia kuvitella vapautuvien pääomien kanavoituvan koulutukseen, sosiaalisektorille tai yleensä mihinkään, mikä parantaisi kansalaisten elintasoa. Lähinnä siitä hyötyy hallitusta lähellä oleva yksityinen pääoma, joka nostaa katettaan julkisissa rakennushankkeissa, joita rahoitetaan valtion budjetista. Jo nyt meillä saman sillan rakentaminen maksaa kaksi kertaa enemmän kuin naapurimaassa Hondurasissa.”

”Kansalaisten juhlinta maansa tultua valituksi yhdeksi maailman köyhimmistä ja velkaantuneimmista maista, ei ole omiaan houkuttelemaan ulkomaista pääomaa, jota tarvittaisiin investointeihin”, Centero sivaltaa.

”Toisaalta, kuka tänne haluaa sijoittaa, sillä kaikki työvoimavaltainen teollisuus on siirtynyt Meksikoon, jolla on vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Ilman tätä sopimusta Nicaragua pysyy marginaalisena ja köyhänä viljelyalueena, jonka ainoa vientiartikkeli maataloustuotteiden ja luonnonvarojen lisäksi on rommi.”

Hän itse uskoo golfkentän valmistumisella olevan myönteisempi vaikutus maan talouteen kuin velkojen vähentämisellä. Sen avaaminen luo hänen mukaan myönteistä ilmapiiriä ulkomaisille sijoittajille; kentän avaaminen toimii positiivisena indikaattorina maan olojen vakautumiselle.

Keskustelua sivusta seurannut Ruotsin suurlähettiläs ei malta enää olla kommentoimatta. Hän kertoo törmänneensä ongelmiin rekrytoidessaan pätevää henkilökuntaa, koska takuita kentän avaamisesta ei vielä ole olemassa.

Toivottavasti kentän avajaisten viivästyminen yli kahdella vuodella ei anna negatiivista signaalia maan työtehokkuudesta.

MARKO LEHTO / Managua