Pohjoinen kuluttaa etelää

Teollisuusmaiden vaikutukset elinympäristöön eivät tuoreen raportin mukaan ole erityisen mairittelevia.

Teollisuusmaiden tuotanto- ja kulutusrakenteet vaikuttavat varsin tuhoisasti kolmannen maailman ympäristöön. Vapaa tutkija ja kirjoittaja Olli Tammilehto on vastikään laatinut raportin pohjoisen pohjoisen pallonpuoliskon ympäristövaikutuksista etelässä. Sen luettuaan voi jälleen kerran heittää roskakoriin kuvitelmat siitä, että rikas pohjoinen auttaisi köyhää etelää tai että kolonialismi kuuluisi menneisyyteen.

Tammilehto listaa raportissaan pääosin teollisuusmaista johtuvia tekijöitä, jotka vaikeuttavat etelän köyhien elämää. Niitä ovat muun muassa ilmastonmuutos ja otsonikerroksen oheneminen, liikakalastus ja merien saastuminen. Maapallon ilmakehän ja merialueiden lisäksi myös etelän maaperä, metsät ja pellot ovat teollisuusmaiden ankarassa käytössä.

Elämäntapamme perustana olevat öljy, maakaasu, hiili, uraani, metallit ja mineraalit tulevat etelästä. Etelästä tuodaan pohjoiseen myös trooppista puuta, ruokaa, rehua, puuvillaa ja muita luonnonkuituja. Etelän tehtaat valmistavat meille tekstiilejä, vaatteita, urheilujalkineita, elektroniikkaa ja myrkyllisiä kemikaaleja.

Tästä kaikesta jää etelään rumia jälkiä: runneltua maaperää, hakattuja metsiä, köyhtyneitä peltoja ja saastuneita vesiä, kaasuvuotoja, räjähtäviä öljyputkia, avolouhoksia ja ongelmajätteitä sekä tyhjiä vatsoja ja 16-tuntisia työpäiviä vapaakauppa-alueiden epäinhimillisissä olosuhteissa. Pohjoisesta kuljetetaan etelään ympäristöongelmia monessa eri paketissa: autoja, ongelmajätteitä, vaarallisia tuholaismyrkkyjä, kemiallisia lannoitteita, bensiinillä käyviä koneita, sopimattomia viljelymenetelmiä ja erikoissiemeniä.

Suurimmat viennistä aiheutuvat ympäristötuhot liittyvät teknologian siirtoon, sillä saastuttavien ja luonnonvaroja kuluttavien laitteiden ohella pohjoisesta siirretään etelään tietojärjestelmiä, yhteiskunnallisia rakenteita ja elämäntapoja, jotka muuttavat paikallisia kulttuureja ja käytäntöjä dramaattisesti epäekologisemmiksi.

Kulutuskulttuuri leviää etelään

Pohjoisesta lentää etelään vuosittain suuri joukko kalpeanaamoja rentoutumaan ja ruskettumaan. Turismilla on välittömiä ympäristövaikutuksia hotelleineen, lento- ja golfkenttineen ja viidakkojen keskelle rakennettuine kulutuselämäntavan saarekkeineen.

Joukkoviestintä ja mediakulttuuri siirtävät kulutuskulttuuria pohjoisesta etelään vielä monin kerroin turismia tehokkaammin. Etelän kulutusvallankumous leviää mainosten ja niitä tukevien ohjelmien ruokkiessa ekologisesti kestämätöntä elämäntapaa.

Pääasiassa pohjoisessa päämajaansa pitävät ylikansalliset yritykset ovat tuotantorakenteensa puolesta taipuvaisia tuhoamaan ympäristöä. Niillä on kaikille yhtiöille yhteinen kustannusten ulkoistamistaipumus ja koska ne ovat irrottautuneet paikallisten ja alueellisten yhteisöjen normipaineesta, ne voivat toimia vapaammin kuin paikalliset yritykset.

Ylikansallisten yritysten toiminnasta aiheutuvat ympäristökustannukset maksaa paikallinen väestö ja tulevat sukupolvet. Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailman kauppajärjestö kantavat kortensa kekoon luomalla toiminnallaan kolmanteen maailmaan puitteet, joiden tukemana yhtiöiden etelän ympäristölle tuhoisa toiminta voi jatkua.

Olli Tammilehdon laatiman selvityksen luettuaan tulee ajatelleeksi, että maailman jakaminen pohjoisen rikkaisiin teollisuusmaihin ja etelän köyhiin kehitysmaihin on sinänsä vanhentunutta, sillä osa etelän valtioista on hyvin pitkälle teollistuneita ja niiden sisäiset tuloerot ovat huomattavia.

Melkein kaikkien kehitysmaiden eliitit kuluttavat ja saastuttavat länsimaiden keskiluokan malliin. Eroa on ainoastaan eliitin koolla. Kehittyneiden maiden köyhät saavat todennäköisesti aikaan hieman enem-män vahinkoa kuin kehitysmaiden keskivertoihmiset, kun taas etelän rikkaat ihmiset saavat tuotanto- ja kulutustottumuksillaan aikaan yhtä paljon ympäristötuhoa kuin pohjoisen ihmiset keskimäärin.

JAANA-MIRJAM MUSTAVUORI

Olli Tammilehdon selvitystä pohjoisen tuotanto- ja kulutusrakenteiden vaikutuksista etelän ympäristöön voi tilata Suomen Rauhanpuolustajilta.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!