YK:n komitea: Suomi vähättelee rasismia

Rasistinen väkivalta ja tihutyöt ovat arkea maailmalla eikä ilmiö ole meilläkään outo. Jo vuosia ovat polttopullot lentäneet ”vääräuskoisten” ikkunoista, portsarit sulkevat ravintoloiden ovet ”liian tummilta miehiltä” ja sinivalkoiset suomalaisuroot pahoinpitelevät ”muukalaisia” sairaalakuntoon. Ulkomaalaiskielteisiä tunteenpurkauksia ei ole maassamme pidetty hälyyttävinä. Niitä on toki pidetty valitettavina, mutta silti vain yksittäisinä tapauksina.

Tällä marginaalistavalla tavalla myös Suomen virallinen valtuuskunta raportoi Suomessa ilmenevästä muukalaisvihamielisyydestä, syrjinnästä ja suvaitsemattomuudesta YK:n rotusyrjintää ehkäisevän komitean (CERD, Committee on Elimination of Racial Discrimination) maaliskuisessa istunnossa Genevessä.

Ensi kertaa Suomen virallisen valtuuskunnan lisäksi mukana istunnossa oli myös kansalaisjärjestöedustaja. Kuvaavaa lienee kuitenkin se, että esimerkiksi Iso-Britannian ja piskuisen Tanskan parinkymmenen kansalaisjärjestöedustajan sijaan Suomesta vain yksi kansalaisaktiivi oli päässyt mukaan ruotimaan suomalaista rasismia.

Komitea kuitenkin kiitteli Suomen ihmisoikeusliiton panosta istunnossa ja sen laatimaa ns. varjoraporttia, jossa yksityiskohtaisesti valotettiin suomalaista rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Komitea toivoi dialogin kansalaisjärjestöjen ja virallisen tahon välillä edelleen jatkuvan.

Eduskunnassa 1970 hyväksytyn kansainvälisen sopimuksen perusteella Suomi on velvollinen kahden vuoden välein antamaan selvityksen oman maansa rasismista, muukalaisvihamielisyydestä ja suvaitsemattomuudesta sekä toimista näiden ongelmien poistamiseksi. Komitea jakaa kiitosten ja moitteiden ohella myös yleisluontoisia suosituksia ikävien tilanteiden korjaamiseksi.

Komitean Suomelle antama palaute oli kriittistä ja huomautettavaa oli yllin kyllin. Komitea moitti Suomea mm. kaivostoiminnasta ja metsähakkuista saamelaisalueella, romanien huonosta kohtelusta ja romanilasten koulunkäynnin keskeytymisestä. Se oli huolissaan suomalaisten koulujen riittämättömästä ihmisoikeus- ja vähemmistöopetuksesta sekä siitä, ettei Suomen allekirjoittamasta sopimuksesta ole riittävästi tiedotettu. Suomea huomautettiin myös ulkomaalaisten poikkeuksellisen heikosta asemasta työmarkkinoilla sekä tummaihoisten miesten vaikeasta sisäänpääsystä ravintoloihin.

Harha väkivallan marginaalisuudesta

YK:n komitea pani huolestuneena merkille suomalaisessa yhteiskunnassa yltyneen muukalaisvihamielisyyden. Se ei pitänyt Suomen valtuuskunnan kertomuksia rasistisen väkivallan ja vandalismin satunnaisuudesta ja marginaalisuudesta vakuuttavina. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä tästä satunnaisuudesta näyttää tulleen maassamme pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Satunnaisuuden harha istuu kuitenkin tiukassa niin kauan kuin rasistiset ja muukalaisvihamieliset väkivaltaisuudet ja kaltoinkohtelut eivät ylitä uutiskynnystä. Kynnys näyttää olevan korkea etenkin, jos uhri on ulkomaalainen ja tekijä suomalainen.

Lähes ensi kertaa rasistinen väkivalta sai mittavaa palstatilaa, kun yhdysvaltalainen koripalloilija Darryl Parker pakeni rasistista väkivaltaa Suomesta Yhdysvaltoihin. Tapahtuman myötä rasismikeskustelu on alkanut näyttää elon merkkejä, mutta itse muukalaisvihamielisyys ei ole laantunut.

Rasistisen väkivallan ja suvaitsemattomuuden nimeäminen satunnaiseksi ja marginaaliseksi kääntää ongelman päälaelleen. On helppo tuijottaa meitä suomalaisia ja ajatella, että suurin osa meistä on sopuisia ja rauhaarakastavia kansalaisia. Meille väkivaltaiset teot ovat satunnaisia ja jopa harvinaisia. Samalla on helppo unohtaan väkivallan kohde, jolle väkivalta tai sen pelko on jokapäiväistä ja alati läsnäoleva uhka. Tämän uhkan kanssa eläminen tekee yksittäisen ihmisen elämästä helvetillisen. Nuorten rasismin vastaisen kirjoituskilpailun voittajan Yasir Gailyn sanoin: ”Kaupungilla liikkuessani olen äärimmäisen varovainen. Usein minut valtaa tunne, että joku – kuka tahansa – on valmiina esimerkiksi yllättäen iskemään vasta tyhjäksi juodun olutpullon päähäni…”

Rasismille annetaan tilaa hengittää, mutta tummaihoisille poliisi antaa oman reviirin: ”Täällä ei ole ongelmia – mutta välttäkää ulkonaliikkumista iltaisin.”
Juttu jatkuu > > >

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!