19-vuotias Laura Rummukainen oli nuorisovaihdon mukana Intiassa. Puolentoista kuukauden ajan Laura teki työtä Kausanissa Intian luoteisrajan tuntumassa sijaitsevassa gandhilaisessa tyttökoulussa.
Koulussa on 6-18 vuotiaita tyttöjä, joilla on jokin vamma tai arpi. Heidän perheensä pelkäävät tyttöjen jäävän naimattomiksi. Tyttöjen suurin haave onkin päästä naimisiin.
Koulussa tytöille annetaan opetusta muutama tunti päivässä. Muu aika tehdään töitä: maatöitä ja mattoja. Koulu on käytännössä omavarainen. Matot ovat tärkeitä koulun asukkaille, koska ne lämmittävät heitä läpi viileän talven.
Laura osallistui työntekoon tyttöjen rinnalla ja opetteli hindin kieltä pari tuntia päivässä. Hindin taidosta olikin hyötyä, sillä ainoastaan tyttökoulun johtaja osasi englantia.
Vapaaehtoistyön jälkeen Laura kiersi Intiaa ystäviensä seurassa kaksi kuukautta. Yhteensä 15 000 markkaa maksanut Intian matka oli Lauralle ainutlaatuisia elämyksiä täynnä. Perheen tärkeys ja henkisten arvojen korostaminen tekivät suuren vaikutuksen.
— Suomalainen joulu vaikutti Intian jälkeen hyvin kaupalliselta. Vaikka sauna ja suihku tuntuivatkin ylellisyyksiltä Intian askeettisuuden jälkeen, olen varma, että palaan takaisin Intiaan vielä joskus.
Vapaaehtoisena sademetsässä
24-vuotias Veli-Pekka Koskela oli neljä kuukautta Ecuadorissa ja Boliviassa. Hän työskenteli sademetsäprojekteissa viidessä eri paikassa. Matkan aikana hän tutustui myös sademetsien intiaaniyhteisöihin.
— Intiaanien ylpeys itsestään ja omasta kulttuurista yllättivät. Intiaanit olivat hyvin kiinnostuneita ”Suomen intiaaneista” eli saamelaisista ja heidän kohtelustaan, joista he tiesivät yllättävän paljon.
Matkan aikana Veli-Pekan auttava espanjan taito kehittyi ja nyt hän pärjää espanjan kielellä käytännön tilanteista hyvin. Huonoja puolia Veli-Pekka ei matkastaan löytänyt.
— Öljy on sademetsien ongelma. Öljyn löytymisen jälkeen sivistys tunkee löytöpaikalle. Tiet ja asutukset raivaavat sademetsää tieltään. Suunnittelematon metsätalous aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia, kuten eroosiota, Veli-Pekka selittää.
Maaperän köyhtyminen ja maanvyörymät ovat ongelmia, joita on hankala korjata. Veli-Pekan edustamat projektit painottavat juuri metsätalouden suunnittelua ja rationalisoimista: tiedon levitystä ja paikallisten kouluttamista.
Ari Sardar
Kirjoittaja on Kepan siviilipalvelusmies