Arkisto: 2020

Kaksikielinen maa ilman kaksikielisiä kansalaisia

Suomen tulee pikimmiten sallia useamman kuin yhden äidinkielen rekisteröinti, kirjoittavat kaksikulttuuristen ja monikielisten perheiden asiantuntijat.

Pandemia tuo valtion takaisin, eikä kehityspolitiikka voi jäädä sivuun

Koronaviruspandemia näytti, miksi valtion tärkeitä peruspalveluita ja huoltovarmuutta ei pidä jättää sijoittajien mielenliikkeiden varaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

Puhu kielillä, ole eri ihminen

Esimerkiksi suomea puhuessani saatan töksäytellä töykeästi niin kuin suomen puhujilla usein on tapana. Englanniksi taas olen hyvin kohtelias, Pauli Tapio kirjoittaa.

”Oma viittomakieleni on Turun murretta”

Kuurojen Liiton Markku Jokinen puhuu äidinkielenään viittomakieltä ja kannustaa muitakin sen opiskeluun.

Kiina on kehitysmaille mieluinen yhteistyökumppani

Vaikka Kiina ei olekaan entinen siirtomaavalta, se taitaa talousimperialismin vähintään yhtä hyvin kuin Euroopan vanhat siirtomaaisännät, Christer K. Lindholm kirjoittaa.

Miten taiotaan kauneutta lantusta?

Thaimaalaistaustainen Nittiya Kosa tekee taidetta kaivertamalla hedelmiä ja juureksia.

Erävoitto ilmastolle – kolmas kiitorata ”laiton”

Lääkkeenä tappava yksinäisyys? 

Koronaepidemian selättämiseen tähtäävä eristys korostaa tartuntavaaraa. Mutta mitä jos se onkin joidenkin kohdalla tautia tappavampi, kysyy Miia Halme-Tuomisaari, AntroBlogin uutiskommentissa.

Uhkauksista tekoihin: EU-Turkki-sopimus petti

Helsingin ”kielitaidottomat” kielinerot

Tutkimukset ja tulevaisuusskenaariot vakuuttavat, että monikielisyys on voimavara ja tärkeä tulevaisuustaito. Miksi sitten puhumme Helsingin kielikartan muutoksesta niin huolestuneina?