• 26.7.2023

    Finnfund: Venäjän vetäytyminen Mustanmeren viljasopimuksesta merkitsee tuhoisaa ruokakriisiä kehittyville maille

    Ukraina on yksi maailman merkittävimpiä viljanviejiä, ja viljasopimuksen ansiosta maasta on viety sodan aikana lähes 33 miljoonaa tonnia ruokaa, josta yli puolet kehittyviin maihin. Yhdessä ilmastonmuutoksen ja El Niño -ilmiön kanssa sopimuksen purkaminen pahentaa globaalia ruokakriisiä.

    Artikkelikuva

  • 8.6.2023

    Sota haastaa EU-jäsenyydestä haaveilevan Ukrainan oikeusvaltiokehityksen – Suomalaisasiantuntijoiden mukaan maa on pärjännyt toistaiseksi hyvin

    Ukrainan on yhä puututtava esimerkiksi korruptioon sekä varmistettava tuomarien nimitysprosessin riippumattomuus, jotta se voi aloittaa viralliset EU-jäsenyysneuvottelut. Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ja Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax ovat kuitenkin olleet vaikuttuneita siitä, miten hyvin maa on pärjännyt ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta sodankin aikana.

    Artikkelikuva

  • 6.6.2023

    Sävelten sota – Ukrainan ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta, myös musiikissa

    Sota on innoittanut länsimaita tutustumaan ukrainalaiseen kulttuuriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena lännessä alettiin esittää ukrainalaista musiikkia, kirjoittaa Antti Häyrynen esseessään.

    Artikkelikuva

  • 23.2.2023

    Ukrainassa sijaitsevat maailman hedelmällisimmät viljelysmaat – Elina Grundstöm kirjoitti teoksen, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan

    Toimittaja ja tietokirjalija Elina Grundström tarttuu teoksessaan ruokaturvan ytimeen. Vuosi sitten alkanut sota muutti kaiken, myös kirjan juonen.

    Artikkelikuva

  • 22.2.2023

    Unicef: Sota keskeyttänyt yli viiden miljoonan lapsen koulunkäynnin Ukrainassa

    Sodan aiheuttama turvattomuus sekä sähkökatkot vaikeuttavat koulunkäyntiä Ukrainassa, mutta myöskään monet ulkomaille paenneista lapsista eivät käy paikallista koulua, sillä perheet uskoivat alun perin palaavansa pian takaisin kotiin ja valitsivat verkko-opetuksen.

    Artikkelikuva

  • 25.1.2023

    Sota on lisännyt mielenterveysongelmia Ukrainassa, mutta psykologi Camilo García on vaikuttunut etenkin ”babushkojen” sinnikkyydestä

    Terveyspalveluita Ukrainassa tarjoavan Lääkärit ilman rajoja -järjestön asiakkaita maaseudulla ovat etenkin koteihinsa jääneet vanhemmat naiset. Päätös jäädä sodan keskelle vaatii rohkeutta, sanoo maassa viime keväästä asti työskennellyt psykologi Camilo García.

    Artikkelikuva

  • 15.12.2022

    Toimittaja Antti Kuronen raportoi sodan etulinjasta, mutta eniten häntä itseään järkyttää köyhyys: ”Äärimmäinen köyhyys on väkivaltaa ihmisiä kohtaan”

    Ukrainan sota, pakolaiskriisi Turkissa ja Kreikassa, Syyrian sota... Palkittu toimittaja Antti Kuronen on totuttu näkemään mikki kädessä ja luotiliivit päällä. Miten Kuronen päätyi koko Suomen tuntemaksi tv-kasvoksi? Kipinä syttyi jo lapsuuden ulkomaanmatkalla.

    Artikkelikuva

  • 15.12.2022

    Riippumatonta venäläismediaa johtava Ivan Kolpakov tekee työtä vihan ytimessä: ”Tehtäväni on näyttää lukijoille, mitä maamme hallitus ja armeija tekevät nimissämme naapurikansalle”

    Venäjän riippumattoman Meduza-lehden päätoimittaja Ivan Kolpakov johtaa lehteä maanpaossa Latvian Riikassa. Viestit kulkevat rintamalinjan molemmin puolin, mutta ukrainalaiset toimittajat ovat lehden tärkein tietolähde.

    Artikkelikuva

  • 18.11.2022

    Raitista ilmaa, luova tila ja toivoa paremmasta – Huikeassa kuvareportaasissa Ukrainan pakolaisnuoret saavat skeittaamisesta tekemistä toimettomiin päiviin

    Juri Korotun opettaa Ukrainasta paenneille nuorille skeittaamista Hannoverissa. Hyödyt ovat ilmeiset: tasapaino laudalla vakiintuu, itseluottamus kasvaa ja hymyt palaavat kasvoille.

    Artikkelikuva

  • 16.11.2022

    Suomalaiset yhteiskuntatieteilijät haluavat tuoda uusia sävyjä keskusteluun Ukrainan sodasta – Vuorovaikutus on avain rauhaan, uskoo emeritusprofessori Pertti Koistinen

    Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sodasta ja turvallisuuskysymyksistä on niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa puhuttu lähinnä asevarustelun kielellä. Se ei kuitenkaan riitä, sanovat tuoreen Ukrainaa ja sotaa käsittelevän teoksen kirjoittajat.

    Artikkelikuva