• 16.3.2023

    Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”

    Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.

    Artikkelikuva

  • 13.3.2023

    Tyrskyjen vuolemat kalliot, punaiset puumökit ja Suomen vanhin toiminnassa oleva majakka – Utön saari tarjoaa vierailijalle seikkailun tuntua

    Kaipaatko meriseikkailua? Suomen eteläisin saari Utö voi olla seuraava matkakohteesi. Saarelta löytyy tunnelmallinen punamökkinen kylä ja hulppea satoja vuosia vanha majakka. Saarelle pääsee vuodenajasta riippumatta helposti lautalla.

    Artikkelikuva

  • 8.3.2023

    Taloutta on katsottu pitkään yksipuolisesti, mutta muutos on tulossa – Feministinen talous nostaa hoivan keskiöön

    Talousjärjestelmä on tuottanut kriisit, joita se ei osaa ratkaista. Yhä useampi ei enää vakuutu väittämästä, ettei vaihtoehtoja ole. Feministinen talous herättää mielikuvituksen henkiin ja kysyy, voisiko maailma olla erilainen.

    Artikkelikuva

  • 7.3.2023

    Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?

    Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.

    Artikkelikuva

  • 6.3.2023

    Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

    Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

    Artikkelikuva

  • 2.3.2023

    Selvitys: Suomi tarvitsee tasa-arvoisempaa ulkopolitiikkaa, Nato-päätös tuorein esimerkki sukupuolivaikutusten unohtamisesta

    Suomesta voisi tulla suunnannäyttäjä tasa-arvoisessa ulkopolitiikassa, mutta sitä varten sen pitää tehdä perustavanlaatuisia korjausliikkeitä, todetaan lastenoikeusjärjestö Planin tilaamassa selvityksessä. ”Olisi iso muutos, jos ajateltaisiin, että feministisellä tiedolla on jotain tarjottavaa laajalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle”, sanoo tutkija Minna Lyytikäinen.

    Artikkelikuva

  • 27.2.2023

    ”Me ei tarvita lisää kakkua, jos kakku jaetaan tasaisemmin” – Maailman Kuvalehden klubilla puhuttiin talouskasvusta ja kuluttamisesta

    Helmikuussa Maailmanluokan klubin vieraina olivat vaikuttaja-tietokirjailija Julia Thurén ja uskontotieteilijä -kestävyystutkija Mikko Kurenlahti. Seuraava klubi järjestetään 24.5.

    Artikkelikuva

  • 21.2.2023

    Mikä maailman tilassa huolettaa, Tomi Järvinen?

    Vaikka maailmassa on päällekkäin monta kriisiä ja keskustelukulttuuri on kärjistynyt, solidaarisuus ja ihmisen halu auttaa lähimmäistä antavat Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajalle Tomi Järviselle toivoa.

    Artikkelikuva

  • 17.2.2023

    Suomalaisen teatterimaailman tulee avata ovensa eri taustasta oleville ammatilaisille: ”Kaikkien pitää saada pelata”

    Suomessa elää yli 200 kieltä edustavia kulttuuri­ammattilaisia. On aika juhlia heidän tarinoitaan näyttämöllä. New Theatre Helsingin ja Svenska Teaternin festivaali on muutoksen ensimmäinen askel.

    Artikkelikuva

  • 17.2.2023

    Suomessa on suojeltava paremmin mielenosoitusoikeuden toteutumista, sanoo Amnesty – Tuoreen raportin mukaan poliisi syyllistyy ylilyönteihin ja väärintulkintoihin

    Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tarkkailijat ovat seuranneet, miten kokoontumisvapaus toteutuu Suomessa. Vaikka poliisi turvaa pääosin mielenosoittajien oikeudet, ongelmia on esimerkiksi kiinniotto- ja siirtotilanteissa. Samaan aikaan suomalaisten tietämys kokoontumisvapauden perusteista on heikolla tolalla. ”Se on vaarallinen yhtälö”, toteaa Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

Tilaa täältä