• 25.5.2007

    Pääosassa valkoinen mies

    Valkoinen "heteromiesrotu" tähdittää viihdeteollisuuden tarinoita. Tv ja elokuvat rakentavat kuvansa valkoisten miesten silmien kautta, sillä suurin osa tuottajista, käsikirjoittajista ja ohjaajista on juuri heitä.

  • 25.5.2007

    Kaiken maailman värit

    Mitä värit ovat? Vastaus riippuu siitä, kysytäänkö fyysikolta, taiteilijalta, kulttuuriantropologilta vai kielentutkijalta.

  • 2.4.2007

    Yllättävää rasismia

    Ilkka Lehdonmäki kohtasi yllättävää rasismia bussipysäkillä ja Helsingin Sanomista.

  • 2.4.2007

    Annika Forsander

    Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja aloittaa työnsä keväällä 2007. Annika Forsander toivoo pääsevänsä juhlapuheiden tasolta lähemmäksi arkikokemusta. "Haluan nähdä jokaisen Suomeen muuttavan potentiaalisena suomalaisena."

  • 2.4.2007

    Patentti: Lupa kieltää

    Patentti-sanasta saattaa tulla mieleen Ankkalinnan Pelle Peloton. Todellisuudessa valtaosan patenteista hakevat yritykset, eivät yksityiset ihmiset.

  • 2.4.2007

    Yritykset eettisessä puntarissa

    Vähentääkö Heineken-oluen myynti Sierra Leonen lapsikuolleisuutta? Miten kemikaaliyhtiö Akzo Nobel osallistuu ympäristötuhojen estämiseen? Uusi mittari kertoo miten eettisesti monikansalliset yhtiöt toimivat.

  • 2.4.2007

    Kuka kehittäisi köyhille lääkkeitä

    Tosiasia yksi: lääkeiden kehittäminen on vaikeaa ja kallista. Tosiasia kaksi: jonkun täytyy maksaa kehittäminen. Siihen taitavat yksiselitteiset asiat loppuakin, kun puhutaan lääkkeiden patentoinnista.

  • 2.4.2007

    Käsikirjoittaja Mauri Ahola ja mörkö paratiisissa

    Käsikirjoittaja Mauri Aholalle vierailu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa herätti idean draamasarjasta. Kun keskuksen arki ei vaikuttanut käsikirjoituksessa uskottavalta, Ahola päätti kokeilla pakolaisohjaajan työtä.

  • 2.4.2007

    Ratikalla Kiinaan

    Kiasman näyttely kertoo arkipäivän Kiinasta enemmän kuin matka Kiinaan.

  • 2.2.2007

    Pitkä matka Burmasta Cambridgeen

    Burmalainen Pascal Khoo Thwe on ehtinyt moneen: sissiksi viidakkoon, pappisseminaariin, pakolaisleirille ja Cambridgen yliopistoon. Uudessa kotimaassa Englannissa syntyi kirja, joka jatkaa burmalaisen tarinankerronnan perinteitä.