Yhteiskunta ja talous

Turvallisemman Indonesian alku: laki kieltää pakkoavioliitot ja seksuaalisen häirinnän

Venäjällä on maailman eniten naapurivaltioita – ja naapurina se on hankala

Yli puolet Venäjän naapurimaista kuului Neuvostoliittoon, eikä Venäjä haluaisi päästää niistä irti.

Venäjän nuoria värvätään Putinin kulttiin: pikkusotilaiden harteilla on luoda uusi suur-Venäjä

Joka puolelta Venäjää tuhansia nuoria on rekrytoitu isänmaallisiin kerhoihin ja sotakouluihin. Heidän tehtävänsä on omistaa elämänsä Vladimir Putinin vallan pönkittämiselle.

Kadonneita oppilaita, vankilatappoja ja huumekauppaa – Ecuadorin, Perun ja Kolumbian rajaseudulla vallitsevat viidakon lait

Kolumbian, Perun ja Ecuadorin rajalla sinnitellään omalakisessa todellisuudessa. Valtioita ei rajaseudun ihmisten ahdinko kiinnosta.

Seksistä hyvinvointipalvelu? – Seksin harmaiden alueiden kasvaessa yhä useampi on myyjä tai ostaja

Arviolta 250 000 suomalaista on ostanut seksiä. Perinteisen seksityön rinnalle on noussut OnlyFans ja sokerideittailu. Kun seksin harmaat alueet kasvavat, yhä useampi on ostaja tai myyjä. Voisiko seksi olla tulevaisuuden hyvinvointipalvelu?

Meidän on muutettava talousjärjestelmäämme, sanoo Jason Hickel: ”Ei ole järkeä jatkaa ylikuluttavan oligarkkiluokan tukemista keskellä ympäristökriisiä”

Ilmastokatastrofin välttämiseksi, meidän on muutettava talousjärjestelmäämme, sanoo talousantropologi ja kirjailija Jason Hickel. Globaalin pohjoisen ja etelän välinen kuilu ei poistu avustuksilla, vaan resurssien palauttamisella etelän käyttöön.

Kuubassa naisten yrittäjäuraa haittaa sukupuoli: ”Kuuban perustuslaki puhuu miehen äänellä”

Yhdysvaltojen kauppasaarron kuristama Kuuba on avannut talouttaan nostaakseen työn alhaista tuottavuutta. Muun muassa yksityisen liiketoiminnan sallivien lupien määrää on lisätty. Yrittäjämaailma ei kuitenkaan ole auennut naisille yhtä nopeasti kuin miehille.

Venäjällä vahvat persoonat määrittävät oikean ja hyvän: ”Vallan vastustaja on vihollinen, joka vastustaa hyvää hallitsijan valtaa”

Venäläinen yhteiskunta ei ole yksilöiden vaan yhteisöjen maa. Siksi siitä ei ole tullut länsimaisen kaltaista demokratiaa, sanoo Itä-Euroopan tutkija Jukka Korpela.

Hakaristiä tutkinut professori Teivo Teivainen ei kannata hakaristikieltoa – Kansallisilla symboleilla on viestitty rajanvedosta Suomen ja Venäjän välillä

Kansallisia symboleja tutkimalla voi avautua uudenlaisia näkökulmia historiaan, kulttuuriin ja suomalaisuuteen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Teivainen tutkii hakaristin käytön historiaa Suomessa ja työstää aiheesta kirjaa.

Suomenvenäläiset kantavat harteillaan autoritäärisen valtion aiheuttaman sodan taakkaa, vaikka ensisijaisesti he ovat järkyttyneitä ukrainalaisten kärsimyksestä

Maailman Kuvalehti haastatteli suomenvenäläisiä, jotka ovat sodan lisäksi huolissaan siitä, miten yhteiskunta muuttuu rajan takana.