• 14.12.2022

    Puhaltavatko Suomessa viimeinkin moninaisuuden raikkaat tuulet?

    Tyttäreni valittiin esittämään Ronja Ryövärintytärtä Svenska teaternin uudessa näytelmässä. 1980-luvulla ei olisi ollut mahdollista, että afrikkalaistaustaisella on päärooli suomalaisessa näytelmässä, kirjoittaa toimittaja Linus Atarah.

    Artikkelikuva

  • 16.11.2022

    ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” – Mixed suomalaiset joutuvat perustelemaan suomalaisuuttaan muille ja itselleen – ja se kuormittaa

    Kulttuurien risteymässä elävät mixed suomalaiset kokevat rasismia arjessa ja rakenteissa. Mixed Finns-yhteisön perustaneet Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waethongkham kirjoittivat kirjan, jossa he tarjoavat tietoa antirasismista – ja jakavat ryhmän kokemia haasteita.

    Artikkelikuva

  • 15.11.2022

    Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä – olisiko jo suomalaisen median aika saada västönkasvun faktat kuntoon?

    Vaikuttaisi siltä, että väestöpommeista ja -räjähdyksistä otsikoita repivät mediat unohtavat kokonaan katsoa ennusteiden loppupäätä, kirjoittaa kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.

    Artikkelikuva

  • 8.11.2022

    Köyhyyssyrjinnän pitäisi olla laitonta samalla tavoin kuin rasismin ja seksismin, sanoo YK-asiantuntija

    ”On vaarallinen uskomus, että köyhyydessä elävät ovat itse vastuussa olosuhteissaan ja siksi yhteiskunnallisesti jotenkin alemmassa asemassa”, sanoo YK:n köyhyysraportoijan Olivier de Schutter.

    Artikkelikuva

  • 5.10.2022

    “Mayoja ei enää ole, koska he kaikki kuolivat” – Guatemalan siirtomaahistorian varjopuolet ovat maassa vaiettu tabu, jota puretaan musiikin avulla

    Sara Curruchich ja Ch’umilkaj Curruchiche Nicho ovat guatemalalaisia laulaja-lauluntekijöitä, jotka antavat kasvot maanosansa alkuperäiskansojen kohtaamalle syrjinnälle – ja naisten vahvuudelle.

    Artikkelikuva

  • 5.10.2022

    Pystyykö kuningattaren kuoleman jälkeen uuden johtajan saanut Kansainyhteisö kohtaamaan menneisyytensä ja keksimään itsensä uudelleen?

    Pääosin Britannian entisistä siirtomaista koostuva Kansainyhteisö elää kuningatar Elisabet II:n kuoleman jälkeen epävarmoja aikoja. Kuningatar julisti omistautumistaan sille nuoresta pitäen, mutta nyt järjestö joutuu kohtaamaan muuttuvan maailman uudet haasteet sekä vaatimukset myös menneisyyden hyvittämisestä.

    Artikkelikuva

  • 29.8.2022

    Euroopan pitäisi lopettaa muiden kansojen kulttuuriperinnön omiminen

    Vuosikymmeniä Afrikan maiden itsenäistymisen jälkeen eurooppalaisilla museoilla on hallussaan yhä suuria määriä esineitä, jotka ovat osa Afrikan kulttuuriperintöä. Eurooppa on haluton edes pahoittelemaan historiallisia vääryyksiä, kuten orjuutta ja kolonialismia. Esineet pitäisi palauttaa, jotta afrikkalaiset saisivat menneisyytensä takaisin itselleen, kirjoittaa Linus Atarah.

    Artikkelikuva

  • 18.8.2022

    Joogaopettaja Petri Räisänen: ”Minulla ei ole käytännön kokemusta siitä, millaista on olla ruskea tai musta”

    Ennen Petri Räisästä Wambui Njuguna ei ollut tavannut yhtään suomalaista. Intiassa joogatessa alkanut tuttavuus on johtanut pisteeseen, jossa rakastavaiset, vanhemmat ja joogayrittäjät aikovat lähteä Suomesta.

    Artikkelikuva

  • 22.3.2022

    Pakolaisuuden kaksi kastia – Ukrainasta pakenevat romanit kohtaavat syrjintää naapurimaissakin

    Ukrainan sotaa pakenevat romanipakolaiset kohtaavat pitkän matkansa päätteeksi syrjintää maan rajojen molemmilla puolilla.

    Artikkelikuva

  • 10.8.2021

    Intiassa elää ihmisiä, jotka ovat vielä kastittomienkin alapuolella – Britannian siirtomaavalta määritteli tietyt heimot ”syntyjään rikollisiksi”, eikä syrjintä ole loppunut vieläkään

    Ison-Britannian siirtomaahallinto täydensi vuonna 1871 syrjivää kastijärjestelmää Intiassa ja määritteli tietyt alkuperäiskansat ja -heimot rikollisiksi. Nyky-Intiassa luokitusta ei ole, mutta heimojen jäsenten on yhä vaikea saada esimerkiksi koulutusta.

    Artikkelikuva