• 8.5.2024

    Emme enää ratsasta sarvikuonoilla – kehitysyhteistyökentällä on edessä peiliin katsomisen paikka

    Vuonna 2024 nähdään, että monen kymmenen vuoden ajan toteutetun kehitysyhteistyön on muututtava, kirjoittaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

    Artikkelikuva

  • 7.5.2024

    Mitä jos Suomenkin ongelmia ratkoisivat afrikkalaiset insinöörit? – voimistuvat liikkeet kritisoivat kehitysyhteistyöalaa rasismista ja kolonialismista ja kysyvät, kuka järjestelmästä hyötyy

    Ei enää holhoavia kanaprojekteja ja kaivonrakennusta vaan yhteistyötä paikallisten ehdoilla ja reiluutta kansainvälisen talouden sääntöihin. Näin kuuluvat kehitysyhteistyön dekolonisaatiota vaativien liikkeiden viestit. Tietääkö se kehitysyhteistyön loppua?

    Artikkelikuva

  • 28.2.2024

    Suomalainen kotoutumiskoulutus keskittyy maahanmuuttajien ”korjaamiseen” ja sysää rasismin sietämisen yksilön vastuulle, sanoo tutkija Ameera Masoud – Seurauksista kärsii koko yhteiskunta

    Väitöstutkimuksen mukaan kotoutumisjärjestelmä keskittyy liikaa maahanmuuttajien muovaamiseen työllistämistä varten, vaikka tehokkaampaa olisi kartoittaa, mitä vahvuuksia heillä jo on. Tutkija Ameera Masoudin mukaan kotoutumiskoulutukseen tarvitaan antirasistista otetta, joka toimisi muutenkin kuin vain paperilla.

    Artikkelikuva

  • 9.2.2024

    “Jos mua ei hyväksyttäis tähän yhteiskuntaan, miksi edes yrittäisin” – rasismia kokeneet nuoret esittävät kuusi toivetta kunnissa työskenteleville aikuisille

    Kun tuodaan yhteen rasismia kokeneita nuoria ja kuntien viroissa toimivia aikuisia, mitä tapahtuu? Sosiologi Tiina Helin osallistui ETNO:n keskustelusarjasta tehdyn raportin julkistamistilaisuuteen ja tiivisti löydökset. Mitä nuoret toivovat Suomessa asuvilta aikuisilta?

    Artikkelikuva

  • 19.12.2023

    Avoin keskustelu kulttuurieroista uupuu Suomesta yhä

    Monilla suomalaisilla on islamista ennakkokäsityksiä, jotka vaikuttavat suhtautumiseen jo ennen kuin asioita edes yritetään ymmärtää. Kulttuurieroista pitäisi keskustella avoimesti ja tietoa vähemmistökulttuureista pitäisi lisätä, kirjoittaa opiskelija Hilla Ojala.

    Artikkelikuva

  • 20.11.2023

    Adoptiovalmennusta ja antirasistista työtä – Yhteiset lapsemme -järjestön tavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen

    Suomessa lapset ja nuoret kohtaavat rakenteellista rasismia, eikä oikeus perheeseen toteudu kaikilla. Siksi voi tuntua helpottavalta osallistua lasten oikeuksia edistävään toimintaan, sanoo Yhteiset lapsemme -järjestön vastaava toiminnanjohtaja Meeri Lindroos.

    Artikkelikuva

  • 5.9.2023

    Rasismin kiistäminen on sen kasvun polttoainetta

    Lähes jokainen ei-valkoinen maahanmuuttaja on kokenut henkilökohtaisesti rasismia tai syrjintää Suomessa. Siksi etenkin perussuomalaisten harjoittama rasismin olemassaolon kiistäminen vain syventää sen uhrien tuskaa ja kärsimystä, kirjoittaa Linus Atarah.

    Artikkelikuva

  • 16.8.2023

    Järjestöt vaativat hallitukselta järeämpiä toimia rasismia vastaan –”Suullisesti julistettu ’nollatoleranssi’ on tyhjä ilman toimenpiteitä”

    Hallitus kokoontuu pohtimaan yhdenvertaisuustiedonannostaan, johon yli sata järjestöä, asiantuntijaa ja muuta toimijaa on antanut kommenttejaan. Ihmisoikeusliitto vaatii hallitukselta resursoitua toimenpideohjelmaa rasismin torjumiseksi.

    Artikkelikuva

  • 14.3.2023

    Presidentin rasistiset puheet nostattivat väkivallan aallon siirtolaisia vastaan Tunisiassa

    Väkijoukot ovat hyökänneet Tunisiassa mustia siirtolaisia, opiskelijoita ja turvapaikanhakijoita vastaan yhä voimakkaammin sen jälkeen, kun presidentti Kais Saied kommentoi siirtolaisia rasistisesti helmikuussa. Monet uhrit on pidätetty sen jälkeen, kun he ovat ilmoittaneet teoista poliisille.

    Artikkelikuva

  • 8.2.2023

    Romaniaktivisti Carmen Gheorghelle opetettiin lapsena, että naisen tehtävä on alistua, mutta hän päätti toimia toisin: ”Minua on kritisoitu siitä, että tuon yhteisön ongelmia esille”

    Aktivisti Carmen Gheorghen lapsuudessa naiset kannattelivat harteillaan lapset, vanhukset ja työn, mutta ääntään heidän oli vaikea saada kuuluviin. Carmen päätti muuttaa asian ja syntyi feministinen romanijärjestö E-Romnja. Saavutuksista ja tunnustuksista huolimatta Carmen saa osakseen myös kritiikkiä ja rasismia.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

TILAA LEHTI