• 27.3.2023

    Maahanmuuttajataustaisia kansanedustajaehdokkaita on vielä verraten vähän – Ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Mahad Ahmed toivoo, että maahanmuuttajat osallistuisivat aktiivisesti politiikkaan

    Maahanmuuttajataustaiset äänestävät vaaleissa muuta väestöä vähemmän. Kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed (sd) uskoo, että yksi keino aktivoida heitä olisi suurempi maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden määrä.

    Artikkelikuva

  • 16.3.2023

    Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”

    Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.

    Artikkelikuva

  • 14.3.2023

    Presidentin rasistiset puheet nostattivat väkivallan aallon siirtolaisia vastaan Tunisiassa

    Väkijoukot ovat hyökänneet Tunisiassa mustia siirtolaisia, opiskelijoita ja turvapaikanhakijoita vastaan yhä voimakkaammin sen jälkeen, kun presidentti Kais Saied kommentoi siirtolaisia rasistisesti helmikuussa. Monet uhrit on pidätetty sen jälkeen, kun he ovat ilmoittaneet teoista poliisille.

    Artikkelikuva

  • 9.3.2023

    Raportti: Poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia kuristetaan yhä tiukemmin, mutta käänne parempaan voi jo olla näköpiirissä

    Vain 20 prosenttia maailman väestöstä elää maassa, jonka voi luokitella vapaaksi. Tilanne on heikentynyt 17 vuoden ajan, mutta nyt heikkeneminen näyttää hidastuvan, sanoo Freedom House.

    Artikkelikuva

  • 8.3.2023

    Tilasto: Jokaisessa toiminnassa olevassa parlamentissa on vähintään yksi naiskansanedustaja – ensimmäistä kertaa historiassa

    Yli neljännes maailman kansanedustajista on naisia, mutta tasa-arvoon on matkaa vielä ainakin 80 vuotta, kertoo Parlamenttien välinen liitto.

    Artikkelikuva

  • 7.3.2023

    Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?

    Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.

    Artikkelikuva

  • 6.3.2023

    Gilad Sade kuului teini-ikäisenä ääriliikkeeseen, jonka tehtävänä oli piinata palestiinalaisia – Nyt hän syyttää Israelin hallituksen ministeriä viharikoksiin yllyttämisestä

    Israelin kansallisesta turvallisuudesta vastaava ministeri Itamar Ben-Gvir tunnetaan äärioikeistolaisista kannanotoistaan ja halustaan säätää terroristeille kuolemanrangaistus. Hän rekrytoi aikoinaan myös nuoria juutalaiseen äärijärjestöön. Yksi heistä oli Gilad Sade, jonka mukaan Ben-Gvir yllytti nuoria viharikoksiin ja vältti itse riskit.

    Artikkelikuva

  • 6.3.2023

    Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

    Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

    Artikkelikuva

  • 3.3.2023

    Amnesty: Iran teloittanut tänä vuonna lähes sata ihmistä

    Iranissa on teloitettu tänä vuonna erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia, suurin osa huumerikoksista. Ihmisiä on tuomittu myös protesteista.

    Artikkelikuva

  • 2.3.2023

    Selvitys: Suomi tarvitsee tasa-arvoisempaa ulkopolitiikkaa, Nato-päätös tuorein esimerkki sukupuolivaikutusten unohtamisesta

    Suomesta voisi tulla suunnannäyttäjä tasa-arvoisessa ulkopolitiikassa, mutta sitä varten sen pitää tehdä perustavanlaatuisia korjausliikkeitä, todetaan lastenoikeusjärjestö Planin tilaamassa selvityksessä. ”Olisi iso muutos, jos ajateltaisiin, että feministisellä tiedolla on jotain tarjottavaa laajalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle”, sanoo tutkija Minna Lyytikäinen.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehden uutiskirje!

Katso uusimmat juttumme & työpaikkailmoitukset. Kirje ilmestyy noin kolmen viikon välein.

Tilaa uutiskirje