Artikkelikuva
25-vuotias Natnael Getenew Zeleke asuu Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Hän vieraili Suomessa marraskuun alussa.

Natnael Getenew Zeleke oppi koodaamaan 14-vuotiaana lukemalla setänsä paperista kirjaa – Sitten hän keksi, miten tekoälyä voi hyödyntää ilman nettiä 

Suomessa vieraillut 25-vuotias etiopialainen kehittäjä soveltaa tekoälyä afrikkalaisessa kontekstissa. Nyt hän haluaa löytää ratkaisuja, jotka voivat auttaa maanviljelijöitä ja lääkäreitä syrjäseudulla.

Pitkä lento ei tunnu vaivaavan Natnael Getenew Zelekeä pätkääkään. Hän on pirteä ja intoa täynnä marraskuisessa Helsingissä, kun hän ensimmäistä kertaa saapuu Eurooppaan.

Helsingistä matka jatkuu Turkuun. Siellä hän osallistuu hackathoniin, eli kilpailuun, jossa keksitään uusia ohjelmistoja ja teknisiä ratkaisuja. 

Sellaisia hän on voittanut jo useita, vaikka onkin vasta 25-vuotias. Suurin saavutus tähän mennessä on Amazonin järjestämän AWS Innovation Awardin voittaminen. Kilpailuun osallistui noin 10 000 kehittäjätiimiä 115 maasta, ja palkintorahoja koko kilpailussa jaettiin 250 000 euroa.  

Voittanut sovellus on nimeltään Ivy. Se on tekoälypohjainen oppimisratkaisu, joka toimii myös ilman internetyhteyttä.  

 Getenew Zeleke tiesi jo teininä, että palkkatyö ei ole häntä varten. Hän halusi olla oma pomonsa omassa yrityksessään. Se oli vanhemmille hieman hankala asia sulatettavaksi.  

“Etiopiassa ajatellaan edelleen vahvasti, että opiskelu ja tutkinto ovat ainoa oikea tie menestykseen”, hän sanoo.  

Matka ohjelmistokehittäjäksi alkoi 14-vuotiaana, kun Getenew Zeleke löysi massiivisen opuksen, Software Engineering -nimisen kirjan setänsä luona. Hän alkoi opiskella ja oppi koodaamaan kynällä ja paperilla. 

Kolme vuotta myöhemmin hän oli perustanut ensimmäisen startupinsa.  Vanhemmat olivat edelleen skeptisiä, eikä tukea paljon herunut, hän kertoo huvittuneena. 

Viimeiseen kymmeneen vuoteen on mahtunut noin 50 eri projektia, joista suurin osa on epäonnistunut, hän toteaa. Jo teininä hän innostui kilpailemaan hackathoneissa. Kilpailun tuoma aikapaine saa luovuuden kukkimaan: ohessa on syntynyt seitsemän startup-yritystä.  

Kun olin koulussa, kaikki oli vain toistamista ja ulkoa oppimista.

Fokus on ollut vahvasti käytännön ongelmien ratkaisuissa. Ensimmäinen yhtiö, Yanita, oli alusta, jolle opiskelijat pystyivät kirjoittamaan kysymyksiä ja saamaan vastauksia. Opettajat ja opiskelijat vastasivat toistensa kysymyksiin ja auttoivat toisiaan. Se levisi ensin hänen omassa koulussaan, jossa oli 2 000 oppilasta. Sen jälkeen myös serkkujen kouluihin, ja lumipalloefekti oli valmis. 

”Kun olin koulussa, kaikki oli vain toistamista ja ulkoa oppimista. Tajusin, ettei siinä ole mitään järkeä, jos haluaa kehittää luovuutta ja testata sitä, kuinka paljon on jostain asiasta ymmärtänyt.” 

Alustan ideana oli auttaa opiskelijoita ajattelemaan itsenäisesti ja samalla auttaa toisiaan. Opettajat puolestaan saivat alustalta hyviä kysymyksiä kokeisiin. Sen jälkeen syntyi SmartQuiz.me, jonne opiskelijat pystyivät lataamaan mitä tahansa materiaalia, ja alusta kehitti kysymyksiä.  

”Tämä oli muuten ennen ChatGPT:tä”, hän huomauttaa.  

Kaikki tämä tapahtui nettikahviloissa. Getenew Zeleke ei silloin omistanut omaa tietokonetta tai älypuhelinta.  

Natnael Getenew Zeleke oodin edessä punainen lippis päässään
Tällä kertaa Turun hackathonissa ei tullut voittoa.

Koulutus ja koululaisten ongelmat ovat siis olleet Getenew Zeleken kiinnostuksen kohteena alusta asti, ja siihen liittyy myös palkintoja voittanut Ivy.  

Hän kaivaa puhelimen taskustaan ja näyttää. 

”Selam, Ivy tässä! Huomasin, että et ole opiskellut tänään. Edistyit niin hienosti toisen asteen yhtälöissä eilen. Jatketaanko siitä?” 

”Ajatus on siis, että sen lataa kerran ja sen jälkeen sovellusta voi käyttää myös ilman internetiä. Sen pitää toimia myös halvalla puhelimella, jossa ei ole suurta prosessoria”, hän sanoo.  

Internetin hitaus ja kalleus on ongelma paitsi isossa osassa Saharan etelänpuolista Afrikkaa, myös esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa.  

”Ivy on sen lisäksi proaktiivinen, kun suurin osa tekoälysovelluksista ovat reaktiivisia”, hän jatkaa.  

Sovellus toimii englanniksi ja myös amharan kielellä, joka on Etiopian puhutuin kieli. 

”Normaalisti tekoälymallit pyörivät datakeskusten kautta, eli vaativat valtavia tietokoneita. Jotta Ivy voisi toimia ilman nettiä, vaaditaan prosessointia ja optimointia. Se ikään kuin pakataan, jotta se toimisi pienimmillä laitteilla. Mutta se ei tietenkään toimi silloin samalla kapasiteetillä”, hän vääntää rautalangasta. 

Lääketiede on tekoälyn ohella suuri intohimoni.

Getenew Zelekellä on koko ajan uusia projekteja kehitteillä. Tällä hetkellä hän kertoo olevansa erityisen innoissaan etenkin Arcumet-yhtiöstään, jonka hän on perustanut Yhdysvaltoihin. Se kehittää työkalua, joka etsii tekoälyn tuottamasta ohjelmistokoodista tietoturvaongelmia ja muita teknisiä ongelmia ja auttaa korjaamaan ne. 

Hiljattain hän julkisti myös avoimen lähdekoodin projektin, Anima-nimisen sovelluksen, joka on biologian visualisointityökalu. Sinne voi syöttää biologiasta tai lääketieteestä tietoja, ja se kehittää animoituja malleja.  

”Se meni viraaliksi Redditillä ja LinkedInissä, sitä klikattiin noin 500 000 kertaa parin ekan viikon aikana ja sillä on jo kymmeniätuhansia käyttäjiä”, hän sanoo.  

”Lääketiede on tekoälyn ohella suuri intohimoni.”  

Getenew Zeleken työn keskiössä on soveltaa olemassa olevia teknologioita afrikkalaisessa kontekstissa ja todellisuudessa. Suurin haaste on hänen mukaansa se, jota hän jo työstää, eli miten hyödyntää tekoälyä, jos nettiä ei ole. Hän toivoo, että voisi pian kehittää sovelluksia, jotka voisivat auttaa myös esimerkiksi lääkäreitä ja maanviljelijöitä maaseudulla. Monet asuvat syrjäisillä seuduilla, missä netti usein pätkii ja hidastelee.  

”Maanviljelijät voivat tekoälyn avulla tunnistaa tiettyjä tauteja tai tuholaisia ja löytää keinoja niiden torjumiseen. Se olisi heille ihan valtava juttu.” 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!