(IPS) — ”Yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten mieltymys valkoiseen lihaan uhkaa koko Afrikan siipikarjaelinkeinon tulevaisuutta”, väittää eteläafrikkalainen johtaja Luc Smalle.
Smallen johtama Rossgro on valtaisa maatalousyritys, jonka 40:ssä kanalassa kasvatetaan miljoonia kanoja. Yritys kasvattaa itse myös kanojen tarvitseman maissin ja soijan. Viime vuosien kehitys kuitenkin huolettaa Luc Smallea.
Vielä kolme vuotta sitten Yhdysvallat ja Eurooppa myivät kanojen reidet ja koivet Venäjälle. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Venäjän presidentti Putin kielsi kananlihan tuonnin. Kieltoa perusteltiin kuluttajien terveydellä, mutta monet näkivät sen poliittisena vastaiskuna länsimaiden Venäjälle Ukrainan tilanteen vuoksi asettamiin pakotteisiin.
Rikkaille kelpaa vain valkoinen liha
Smallelle tuontikiellon syyn selvittäminen ei ole olennaista. Olennaista hänen kannaltaan on, että Venäjän asettama tuontikielto sai Yhdysvallat ja Euroopan etsimään vaihtoehtoisia markkinoita kehittyvistä maista.
”Suurin osa ensimmäisestä maailmasta syö vain valkoista lihaa, joten he dumppaavat kanojen ruskean lihan kolmanteen maailmaan, erityisesti Afrikkaan”, Smalle sanoo.
Hänen mielestään koko Afrikan pitäisi asettua yhtenäisesti vastustamaan rikkaiden maiden halpamyyntiä ja asettaa länsimaista tuotaville kananjaloille tulleja ja tuontimaksuja maanosan kanatalouden pelastamiseksi.
Kanan valkoista lihaa ovat rintapalat ja siivet, ruskeaa lihaa puolestaan koivet ja reidet. Ravitsemuksellisesti ne eroavat toisistaan rasvan määrässä. Valkoisessa lihassa rasvaa on vähemmän, joten sitä pidetään terveellisempänä. Länsimaisissa marketeissa kärryihin poimitaan useimmin fileet ja rintaleikkeet, koivet ja reidet käyvät kaupaksi huonommin.
Smallen mielestä afrikkalaisen siipikarjaelinkeinon kilpailukyky kärsii merkittävästi vauraista maista tuotavan kananlihan vuoksi. Afrikassa kanojen tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Myös vauraiden maiden maataloustuet vääristävät kilpailua. Suurin osa afrikkalaisista kanankasvattajista on yritystoiminnastaan velkaa pankille ja näin ollen huonommassa asemassa kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset tuottajat, jotka saavat valtiolta maataloustukia.
Afrikan talouskasvu uhkaa hyytyä
Smalle ei ole yksin aivoitustensa kanssa. Afrikan kilpailukykyraportti kuluvalta vuodelta näyttää tukevan hänen väitteitään.
Afrikan kehityspankin, Maailmanpankin ja Maailman talousfoorumin yhdessä tuottamassa raportissa varoitetaan, että ilman nopeita toimia Afrikan maihin ei saada luotua tarpeeksi työpaikkoja niille 450 miljoonalle nuorelle, joiden arvioidaan siirtyvän työmarkkinoille seuraavan 20 vuoden aikana. Nykypolitiikalla uusia työpaikkoja syntyy samana aikana vain 100 miljoonaa.
Lähes jokaisen Afrikan maan talouskasvu on hidastunut kymmenen vuoden suotuisan kasvun jälkeen ja uhkaa hyytyä entisestään. Yhdessä nopean väestönkasvun kanssa se muodostaa vaikean yhtälön.
Kilpailukykyraportin mukaan Afrikan väestönkasvu ei kuitenkaan ole pelkkä ongelma. Myös maanosan toivo on sen nuoressa ja dynaamisessa väestössä, joka voi vielä kääntää maanosan talouden nousuun.