Vaikka kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun aloilla toimivien järjestöjen keskuudessa ei ole vielä turvauduttu tiukkoihin yt-neuvottelukierroksiin, kireä taloustilanne tuntuu selvästi järjestökentällä.

Esimerkiksi työnhakijoiden määrän kasvu on ollut selvää, järjestöistä sanotaan.

”Ihan viime aikoina on tullut todella hyvin koulutettuja ja päteviä hakijoita, joista taidollisesti voisi melkein ihan jokaisen palkata. Heistä moni on hakenut jopa harjoitteluun, jotta saisi vain työkokemusta”, kertoo henkilöstöpäällikkö Pia Virtanen Planilta.

”Erityisesti on tullut hakemuksia nuorilta, joilla on aivan loistava kokemus. Aidosti surettaa kun ei ole tarjota työtä heille”, Virtanen jatkaa.

Myös Kirkon Ulkomaanavun henkilöstöpäällikkö Anne Pirinen on havainnut saman tyyppisen trendin. Lisäksi hän kertoo, että alan vaihtajia on liikkeellä entistä enemmän.

”Nyt ollaan selkeästi kiinnostuneempia järjestötyöstä”, hän arvioi.

Toisaalta kehitysyhteistyöpuolelle on aina ollut paljon hakijoita, oli hyvä tai huono taloustilanne, Pia Virtanen muistuttaa.

”Taloushallinnon puolelle on sen sijaan aina vaikea löytää henkilöstöä, mutta huonon taloustilanteen aikana myös tänne on hieman enemmän hakijoita”, hän kertoo.

Laihat vuodet vaikuttavat jatkuessaan

Myös järjestöt, joiden rekrytointiin laskusuhdanne ei ole vaikuttanut, kertovat, että budjettikuri on entistä tarkempaa.

”Kyllä me koko ajan joudumme pohtimaan toimintamme tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Erityisesti kotimaan toimintojen osalta haasteena on kulujen nousu ilman, että niitä voi siirtää hintoihin”, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

Kepassa taloustilanne ei ole vaikuttanut ainakaan vielä. Järjestö on pysyvästi houkutteleva työpaikka, mutta yhteistyökumppaneiden varovaisuus on kasvanut.

”Hakijamäärät ovat pysyneet aika lailla ennallaan, eikä säästöjä henkilöstöpuolelta ole jouduttu tekemään”, sanoo järjestön henkilöstöasiantuntija Carita Kuusinen.

”Kampanjapuolella tilanne näkyy kuitenkin siten, että yritykset ovat yhä varovaisempia lähtemään mukaan Kepan vetämiin kampanjoihin”, hän jatkaa.

Osaltaan Kepa on onnekkaassa tilanteessa, sillä järjestössä budjetista on päätetty jo ennalta ja nyt ollaan kolmivuotisen rahoituskauden ensimmäisellä jaksolla.

”Mikäli tilanne pitkittyisi, saattaa olla, että taloustilanteella olisi vaikutusta seuraavalla kaudella. Se käynnistyy kuitenkin vasta vuonna 2016”, Kuusinen pohtii.

(Kuva: Ken Teegardin / cc 2.0)