Maailman ylikulutuspäivää vietetään tänään 8. elokuuta viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Päivä on aikaistunut vuosi vuodelta, tiedottaa WWF.

Ylikulutuspäiväksi lasketaan päivä, jolloin kulutuksemme on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonepäästöjä. Päästöjä tuotetaan toisin sanoen nopeammin kuin esimerkiksi maailman metsät ja meret ehtivät niitä sitoa.

Ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki johtuu muun muassa energian- ja ruoantuotannon sekä liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä.

Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,4 maapalloa.Tämän hetkisellä maailman kokonaiskulutuksella tarvitsisimme 1,6 maapalloa, jotta voisimme sanoa elävämme kestävästi.

YK:n ympäristöohjelma Unepin tutkimuksen mukaan rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna. Kaikki ylikulutuksen negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan näy länsimaissa kuten vaikkapa Suomessa, sillä suuri osa käyttämistämme tuotteista valmistetaan usein halpatuotantomaissa eli kehittyvissä talouksissa.

”Kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä syntyneen velan maksavat länsimaiden sijaan kehitysmaat, joihin olemme ulkoistaneet oman ylikulutuksemme seuraukset”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat usein voimakkaammin kehitysmaissa.

Valinnoilla ja poliittisilla sitoumuksilla on vaikutusta

Ylikulutuspäivän laskee vuosittain kansainvälinen tutkimuslaitos Global Footprint Network. Tutkimusverkoston mukaan suunta on Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden osalta kohti parempaa, mutta ne vaativat myös todellista sitoutumista kaikilta maailman mailta.

Jokainen voi myös yksilönä vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Omassa arjessa valintoja voi tehdä esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja ruokavalion suhteen.

Kasvisruokavalion suosiminen on jo askel kohti kestävämpää maailmaa, sillä lihantuotantoon tarvitaan kasvituotantoa enemmän luonnonvaroja. Jopa 70 prosenttia maailman maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantooon. Lihan tuotannosta syntyy myös enemmän hiilidioksidipäästöjä ja lihakarjan laidunmaat ovat suuri syy esimerkiksi maailman hiilinielujen eli sademetsien häviämiseen.