Maat tuhoavat rypäleasevarastojaan – Syyrian sota kasvattaa uhrimäärää

Rypäleaseilla oli viime vuonna yli kaksi kertaa enemmän uhreja kuin vuonna 2015. Syynä ovat pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodat.

Jo 97 prosenttia kansainvälisessä rypäleasesopimuksessa mukana olevien maiden ammusvarastoista on tuhottu. Rypäleaseiden uhreja on kuitenkin aiempaa enemmän, mikä johtuu pääasiassa Syyrian ja Jemenin sodista, selviää kansainvälisen rypäleasekoalition CMC:n raportista.

”Viime vuonna rypäleaseiden uhrien määrä kaksinkertaistui, ja lähes kaikki uhrit olivat siviilejä. Ainoa varma tapa lopettaa tämä petollinen uhka on saada kaikki maat suostumaan kieltoon”, sanoo koordinaattori Jeff Abramson.

Eilen julkaistun raportin mukaan rypäleaseilla oli viime vuonna ainakin 971 uhria, joista 860 Syyriassa. Määrä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Syyrian hallituksen joukkojen lisäksi rypäleaseita käyttää myös Jemeniä pommittava Saudi-Arabian johtama liittouma, jonka iskut tosin ovat vähentyneet kansainvälisen paheksunnan seurauksena, raportissa kerrotaan.

Epäilyksiä on myös siitä, että rypäleaseita olisi käytetty Irakissa ja Libyassa, mutta väitteitä ei ole pystytty varmentamaan.

Rypäleaseet lähettävät räjähtäessään useita tytärammuksia laajalle alueelle. Monet eivät kuitenkaan räjähdä, vaan asettavat siviilit vaaraan vielä vuosia jälkikäteenkin. Viime vuonna aiemmin räjähtämättömien tytärammusten räjähtämisen seurauksena kuoli tai haavoittui yli sata ihmistä, muun muassa Laosissa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin johtaman CMC:n tavoitteena on saada kaikki maailman maat liittymään vuonna 2010 hyväksyttyyn Oslon rypäleasekieltosopimukseen. Mukana on tällä hetkellä 119 maata, joista viimeisimpinä mukaan ovat liittyneet Benin ja Madagaskar. Suomi ei ole mukana sopimuksessa. 17 mukana olevaa maata ei ole vielä ratifioinut sopimusta.

Ainakin 26 maassa arvellaan olevan yhä räjähtämättömiä rypäleaseita. Viime vuonna niiden saastuttamaa maata siivottiin ainakin 88 neliökilometriä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!