Verkossa tapahtuvalla häirinnällä on vakavat vaikutukset naisten hyvinvointiin. Naiset ympäri maailman ovat kertoneet kyselytutkimuksessa verkkohäirinnän aiheuttavan muun muassa stressiä, ahdistusta ja paniikkikohtauksia, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Amnestyn markkinatutkimusyritys Ipsos MORIlla teettämässä kyselyssä selvisi, että lähes neljäsosa kyselyyn vastanneesta 4 000 naisesta oli kokenut verkkohäirintää ainakin kerran.
Heistä vajaa puolet koki, että häirintä oli ollut luonteeltaan seksististä tai naisvihamielistä. Yli viidesosa oli saanut viestejä, jotka sisälsivät väkivallalla uhkailua. Yleensä häirinnän tekijä oli täysin tuntematon henkilö.
”Vaarallisinta verkkohäirinnässä on nopea tahti, jolla häirintä leviää. Yksi solvaava kommentti saattaa laukaista vihaviestien aallon. Yhteisöpalveluiden tarjoajien täytyy ottaa tämä ongelma vakavasti”, sanoo Pia Puu Oksanen, joka toimii sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän asiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Yli 60 prosenttia naisista kertoi kärsivänsä häirinnän takia uniongelmista sekä huonosta itsetunnosta tai itseluottamuksen heikkenemisestä. Verkkohäirintä oli aiheuttanut myös stressiä, ahdistusta ja paniikkikohtauksia.
Noin kolmannes kertoi, ettei enää ilmaise verkossa mielipiteitään tietyistä aiheista. Amnesty pitääkin ongelmallisena sitä, että häirintä uhkaa ilmaisunvapautta.
“Sosiaalinen media on monella tapaa vahvistanut ilmaisunvapauden toteutumista. Mutta kun naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat levinneet digitaaliseen maailmaan, ovat monet naiset alkaneet sensuroida sanomisiaan väkivallan ja häirinnän uhan takia”, Oksanen toteaa.
Amnesty muistuttaa, että vaikka sananvapaus suojelee myös esimerkiksi loukkaavaa ilmaisua, se ei pidä sisällään vihaan tai väkivaltaan lietsomista. Yhteisöpalveluiden pitäisikin sen mukaan valvoa syrjinnän kieltoa tiukemmin esimerkiksi kouluttamalla moderoijiaan. Myös hallitusten pitäisi puuttua ponnekkaammin verkkohäirintään esimerkiksi lakien avulla.
Tutkimukseen haastateltiin 18–55-vuotiaita naisia Tanskasta, Italiasta, Uudesta-Seelannista, Puolasta, Espanjasta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista. He kuvailivat itseään joko keskivertoisina tai aktiivisina netin käyttäjinä.