UNHCR: Välimeren siirtolaiset enimmäkseen pakolaisia

Tuoreen raportin mukaan 137 000 ihmistä on paennut tänä vuonna Välimeren kautta Eurooppaan.

137 000 ihmistä on paennut tämän vuoden aikana Välimeren kautta Eurooppaan. Suurin osa heistä pakeni sotaa, konfliktia tai vainoa, mikä tekee Välimeren kriisistä pääosin pakolaiskriisin, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tänään julkaistussa raportissaan (pdf).

Noin kolmannes Italiaan tai Kreikkaan saapuneista siirtolaisista on ollut syyrialaisia, jotka tällä hetkellä ovat lähes automaattisesti oikeutettuja pakolaisasemaan tai muuhun kansainväliseen suojeluun. Kaksi seuraavaksi yleisintä maata ovat Afganistan ja Eritrea, joista tulevat saavat yleensä myöskin pakolaisaseman.

Pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat lisääntyneet huimasti viime vuodesta – raportin mukaan 83 prosenttia verrattuna viime vuoden alkupuoliskoon. Yleensä ylitykset lisääntyvät vuoden jälkipuoliskolla, joten todennäköisesti luvut kasvavat vielä tämänkin vuoden aikana.

Samaan aikaan myös kuolemien määrä on huippulukemissa. Tähän mennessä pahin kuukausi on ollut huhtikuu, jolloin 1 308 pakolaista tai siirtolaista kuoli – edellisvuoden huhtikuussa määrä oli 42. Touko- ja kesäkuussa kuolemien määrä putosi kuitenkin yhteensä 80:een, mitä YK:n pakolaisvaltuutettu António Guterres pitää rohkaisevana.

”Se on merkki siitä, että oikealla politiikalla, jota tukevat tehokkaat operationaaliset toimet, on mahdollista pelastaa enemmän ihmishenkiä merellä”, hän sanoo järjestön tiedotteessa.

Siirtolaisten ja pakolaisten yleisin reitti on raportin mukaan reitti Turkista Kreikkaan. Kreikkaan tulijoista suurin osa on Syyriasta. Moni on ensin paennut Turkkiin tai Libanoniin, joista on kuitenkin vaikea löytää työtä ja peruspalveluita. Myös Kreikassa olosuhteet ovat heikot, joten moni jatkaa vielä esimerkiksi Makedoniaan, Serbiaan tai Unkariin.

EU:n on määrä päättää heinäkuussa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten jakamisesta jäsenmaiden kesken.

”Euroopalla on selvä vastuu auttaa niitä, jotka etsivät suojaa sodalta ja vainolta. Tämän vastuun kieltäminen uhkaa koko humanitaarisen järjestelmän peruskiviä, joita rakentamisen eteen Eurooppa teki niin paljon työtä. Euroopan maiden on tehtävä osansa pakolaiskriisiin vastaamisessa kotona ja ulkomailla”, Guterres painottaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!