1. Etyj on suuri alueellinen järjestö. Mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät? 

Etyjin pohjana on 50 vuotta sitten allekirjoitettu Helsingin päätösasiakirja, jossa sovittiin kymmenen Helsingin periaatetta, kuten voimankäytöstä pidättäytyminen sekä suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen. Asiakirja loi ajatuksen laaja-alaisesta turvallisuuskäsityksestä, joka oli tuolloin vallankumouksellinen. Sen pohjalta Etyj pyrkii edistämään laaja-alaista turvallisuutta eli sotilaallista luottamusta, talous- ja ympäristöasioita sekä ihmisoikeuksia 57 osallistujamaassaan. Se on hyvin laaja agenda. 

Helsingin hengeksi voi sanoa myös sitä, että kansalaiset saavat itse vaikuttaa ja työskennellä vapaasti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta.  

2. Etyjin edeltäjä, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk on monelle suomalaiselle tuttu Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn huippukokouksen myötä. Mitä ”Helsingin henki” sinusta merkitsee? 

Helsingin henki syntyi, kun kylmässä sodassa alkoi liennytyksen aikakausi. Se on uskoa siihen, että asioita ei ratkaista sotilaallisesti vaan diplomatialla ja dialogilla. Helsingin hengeksi voi sanoa myös sitä, että kansalaiset saavat itse vaikuttaa ja työskennellä vapaasti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta.  

3. Suomi kuoppasi suunnitelmansa Helsingin huippukokouksen 50-vuotisjuhlasta jo ennen puheenjohtajuuden alkamista. Onko paluu 70-lukulaiseen vuoropuheluun enää mahdollista? 

Onhan se joskus varmasti taas mahdollista, ja Etyj on se foorumi, jossa dialogia voidaan sitten käydä. Nyt se ei ole realismia, kun katsoo, minkälaisia vaatimuksia Venäjä on asettanut naapurimaalleen ja miten se on rikkonut kansainvälistä oikeutta. 

Etyj ei ole koskaan ollut samanmielisten klubi.

4. Pystyykö Etyj toteuttamaan tehtäviään, kun muun muassa Venäjä heittää kapuloita rattaisiin eikä järjestön budjettia ole pystytty päivittämään? 

Kyllä pystyy. Etyjillä on 12 kenttämissioita muun muassa Moldovassa, Keski-Aasiassa, Länsi-Balkanilla ja Ukrainassa. Etyj toimii niiden kautta edelleen tavoitteidensa eteen. On totta, että Etyj on ollut aika heikossa hapessa, kun järjestöllä ei ollut johtoa eikä Suomen jälkeistä puheenjohtajaa saatu vähään aikaan valittua. Nämä on nyt korjattu, ja jäljellä on vain se budjetti. 

5. Miksi Venäjää ei eroteta Etyjistä? 

Etyj ei ole koskaan ollut samanmielisten klubi. Selkeä enemmistö osallistujamaista näkee, että dialogimahdollisuus pitää säilyttää – juuri tässä on järjestön tulevaisuuden potentiaali. Eikä erottamiseen itse asiassa ole mekanismejakaan. 

6. Suomi on asettanut puheenjohtajakaudelleen ohjaavia periaatteita. Niistä ensimmäinen on Etyjin periaatteiden ja sitoumusten kunnioittaminen – mitä tällä tarkoitetaan? 

Siinä ovat keskiössä erityisesti Helsingin periaatteet. Joudumme palaamaan aivan perusasioihin, kun Venäjä on rikkonut käytännössä niitä kaikkia. 

7. Toinen periaate on nykyhaasteisiin vastaaminen. Onko esimerkiksi budjetin suhteen tiedossa sopua? 

Tärkeää on erityisesti tuki Ukrainalle, rauhanprosessin tukeminen Moldovassa, pyrkimys tukea dialogia Etelä-Kaukasian tilanteessa ja Keski-Aasian maiden tukeminen esimerkiksi ilmastoturvallisuuden saralla. Budjettia pyrimme ratkomaan, mutta se vaatii 57 maan konsensuksen. Katsotaan, mihin se johtaa. 

8. Kolmannen Suomen periaatteen eli Etyjin vahvistamisen tueksi Suomi aikoo perustaa sille Helsinki +50 -rahaston. Mitä rahastolla halutaan saavuttaa? 

Haluamme vahvistaa Etyjin resilienssiä näissä vaikeissa tilanteissa ja vahvistaa rahoituspohjaa. Haluamme myös tehostaa järjestön työtä ja suunnata sitä näiden keskeisten periaatteiden toteuttamiseen kenttätyössä. 

9. Kuinka paljon rahaa valtio on sijoittamassa rahastoon? 

Se keskustelu on kesken, mutta suurin osa tulee uudelleen kanavoimalla olemassa olevaa, Etyjin kautta esimerkiksi Ukrainalle annettavaa tukea. Haemme muita maita mukaan, ja rahasto on jo herättänyt kiinnostusta. 

10. Pystyykö Suomi ajamaan uskottavasti rauhaa Etyjissä, kun kotimaassa leikataan kovalla kädellä rauhanjärjestöjen rahoitusta? 

Etyjin puheenjohtajana teemme työtä 57 maan kansalaisyhteiskuntien kanssa ja pyrimme edistämään niiden kaikkien toimintatilaa. Tämä on laajempi kokonaisuus kuin Suomen oma rahoitus.