”Millaisena tulevaisuuden voi nähdä maa, joka ei ole kokenut rauhaa?” Näin kysyy miesääni kolumbialaisessa dokumenttielokuvassa Anhell69 (2022). Ääni on dokumentin ohjaajan Theo Montoyan. Elokuva on jo niittänyt mainetta maailmalla ja saapuu vuoden alussa DocPoint -festivaalille.

Montoyan omakohtainen dokumentti kertoo nuoruusvuosista väkivaltaisessa ja konservatiivisessa Medellínin kaupungissa. Ystäväpiiri koostuu nuorista, joista moni on kasvanut isättömänä. Sisällissotaa käyneessä maassa on jo useampi sukupolvi nuoria, jotka ovat yksin äitiensä kasvattamia. Isät ovat kuolleet, kadonneet tai tappaneet itsensä.

Tulevaisuuden näkymät ovat hähmäiset, ja nuorten sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti hakusessa. Uusien sukupolvien pojat eivät heittämällä enää astu machomiehen saappaisiin. Se rooli ei enää kiinnosta – tai sen takana ovat pahat traumat. Jotkut dokumentin nuoret haluavat aloittaa sukupuolenkorjauksen miehestä naiseksi. Joku haaveilee tapaavansa rikkaan sugardaddyn ja pääsevänsä ulos maasta.

Montoya kuvaa alakulttuuria, jonka jäsenet ovat spektrofiilikkoja eli tuntevat seksuaalista vetovoimaa aaveisiin. Hänellä on aikeissaan tehdä B-­luokan leffa, jossa hyödynnetään vanhoja kolumbialaisia elokuvia ja Medellínin queer-nuoria.

Päärooliin ajateltu 21-vuotias nuorukainen kuitenkin kuolee pian roolituksen jälkeen. Suunnitelma sellaisenaan ei toteudu. Syntyy dokumentti Anhell69, kertomus tuhotun sukupolven unelmista ja peloista ja halusta tehdä elokuvia.

DocPoint 31.1.–5.2.2023, Helsinki/online. Ohjelmisto ja aikataulut löytyvät täältä.