Sieltä ne taas saapuvat, tuoden kevään tullessaan. Kurjet ja hanhet, peipot ja pääskyt.

Kevätmuutto on lintuharrastajille vuoden kohokohta. Keitähän Itämeren yli tänään on saapumassa? Ja mistä asti ne tulevat?

Rannikolla tai Pohjois-Suomessa bongarin kiikari saattaa tavoittaa eläinmaailman kestävyysmestarin. Siinä missä monille muuttolinnuille riittää talvehtiminen Etelä-Euroopassa tai Afrikassa, lapintiira tekee vuosittain ällistyttävän muuttomatkan napaseudulta toiselle.

Meidän leveysasteillemme lapintiira saapuu toukokuussa. Sitten onkin jo kiire jatkaa sukua. Sen kummempaa pesää lapintiira ei rakenna, pelkkä kuoppa maassa riittää. Pyöräytetään pari munaa, haudotaan kolmisen viikkoa, opetetaan poikaset lentämään – ja sitten onkin jo aika lähteä taas toiselle puolelle planeettaa.

Lapintiira on todellinen valon lapsi. Yksikään toinen olento ei elä yhtä suurta osaa elämäänsä päivänvalossa.

Lapintiiran kohdalla on tavallaan harhaanjohtavaa puhua ”talvehtimisesta”, sillä pitkien muuttomatkojensa ansiosta lintu elää ikuista kesää. Kun meillä on talvi, lapintiirat nauttivat pitkistä päivistä Etelämantereen rannikon tuntumassa. Lapintiira onkin todellinen valon lapsi. Yksikään toinen olento ei elä yhtä suurta osaa elämäänsä päivänvalossa.

Lapintiirojen liikkeitä on tutkittu seurantalaitteiden avulla. Grönlannissa pesineiden kymmenen linnun matkoja tutkittaessa kävi ilmi, että lintujen keskimääräinen vuotuinen muuttomatka oli 70 900 kilometriä. Newcastlen yliopiston tutkimuksessa taas yksittäisen lapintiiran todettiin reissanneen vuoden aikana jopa 96 000 kilometriä.

Lapintiira on linnuksi pitkäikäinen: se voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Tämä tarkoittaa, että vanhaksi elävä yksilö voi elämänsä aikana lentää pitkälti yli kaksi miljoonaa kilometriä.

Ja kaikki tämä ilman polttomoottoreita.

On useita muitakin lintulajeja, jotka siirtyvät pallonpuoliskolta toiselle vuodenkierron mukaan. Vaikka lapintiiran ykkössija on nykytiedon valossa melko kiistaton, lopullista totuutta muuttomatkojen mestarista tai matkojen pituuksista ei välttämättä ole tiedossa. Tarkkojen tietojen saaminen edellyttää seurantalaitteiden kiinnitystä, mikä voidaan tehdä vain rajalliselle määrälle lintuja.

Pisimmät tunnetut muuttolintujen vuotuiset muuttomatkat:

Lähteet: Arctic Tern Migration Project, Newcastle University, Birdlife, WorldAtlas, Wikipedia