Folke Sundman oli mukana mielenosoituksessa muistuttamassa hallitusneuvottelijoita kehitysyhteistyöstä.
Anneli Jäätteenmäen hallitus täytti kehitysyhteistyöjärjestöjen toiveet: uusi hallitusohjelma lupaa, että Suomi nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (bktl). Avoimet yksityiskohdat kuitenkin arvelluttavat järjestöjä.
Pääsiäisviikolla julkaistu Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallituksen hallitusohjelma on lupaava. Siinä Suomi sitoutuu YK:n köyhyyden vastaiseen taisteluun. Tavoitteena on köyhyydessä elävien ihmisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä.
Suomessa tämä tarkoittaa kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Konkreettinen tavoitevuosi on merkittävä parannus viimeisen 12 vuoden aikaiseen politiikkaan.
Tekstissä on kuitenkin tutun kuuloinen varauma: nosto tehdään ”yleinen talouskehitys huomioon ottaen”. Lause kuulostaa samalta kuin Lipposen hallituksen muotoilu ”mikäli taloudellinen tila sallii”, jota edellinen hallitus käytti porsaanreikänä vuodesta toiseen.
Toinen suuri ongelma ohjelmassa on konkreettisten aikataulujen puute. Kun Kumppani meni pääsiäisviikolla painoon, ei edelleenkään ollut selvä, kuinka vuoden 2010 tavoite aiotaan saavuttaa.
”Vuoden 2010 tavoite on uskottava vain, jos hallituksella on riittävän pitkälle menevä ohjelma myös tälle vaalikaudelle. Valtioneuvos Holkerin työryhmän ehdottama 0,55 prosentin bktl-osuus vuonna 2007 on erittäin hyvä välitavoite, eikä siitä voi jäädä kovin kauas jos hallitus haluaa olla uskottava”, kommentoi Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman ohjelmaa tuoreeltaan.
Heikkoa globaalipolitiikkaa
Toinen ohjelman heikkous kansalaisjärjestöjen mielestä on globaalipolitiikkaa käsittelevä osuus, joka on liian ylimalkainen ja ristiriitainen. Hallitus pitää kansainvälisen kaupan vapauttamista tärkeänä Suomen kaltaisen ”viennistä riippuvaisen” maan kannalta, mutta toisaalta se vaatii kehitysmaiden erityistarpeiden ottamista huomioon kauppaneuvotteluissa.
Uudessa hallituksessa ulkomaankauppaministerin ja kehitysyhteistyöministerin salkut on yhdistetty. Yhdistämiseen järjestöt suhtautuvat varauksellisen myönteisesti. Suomen valtion ja EU:n suhtautuista kehitysmaihin on jo pitkään vaivannut yhteismitattomuuden puute. Kehitysyhteistyöllä on yritetty parantaa köyhien asemaa samalla kun kauppapoliittiset ohjelmat ovat sitä heikentäneet.
”Kaupan vapauttaminen on tähän mennessä etupäässä vahingoittanut kehitysmaita. Vapauttaminen voi olla mikään itsetarkoitus vaan kehitysmaiden etujen vaaliminen olisi neuvotteluissa nostettava etusijalle. Tarvitaan oikeudenmukaisemman kaupan edistämistä”, sanoi Sundman.
Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 2/2003