Suljin silmäni Helsingin Kallion Kolmannella linjalla ja tunsin olevani 1970-luvun Nigeriassa. Babatunde Akerele eli Aiyekooto lauloi kuin Fela Kuti, torvisektio puhalsi afrobiittiä tärykalvoille.
Aiyekooton lisäksi ensemblessä jammasi parhaimmillaan 19 muusikkoa. Oli vaikeaa uskoa silmiään: pääsolistia lukuun ottamatta kaikki olivat nuoria, valkoisia suomalaisia. Tuttuja kasvoja Soul Captain Bandista, vaskiin puhalteli maineikas Baabelin torvet. Perkussioita hakkasi Rinneradiostakin tuttu Zarkus Poussa.
Aiyekooto Afrobeat International on Suomen paras – ja ainoa – afrobeat-yhtye. Sen keulahahmo, Aiyekotoo, uhkuu itsevarmuutta.
”Haastan Femi Kutin koska tahansa. Kyllä hekin hyvin soittavat, mutta tämä ryhmä soittaa puhdasta afrobeatia.”
Femi on afrobeatin edesmenneen kehittäjän Felan poika, ja tunnetuin tyylisuunnan nykyedustaja. Aiyekooto kehuskelee kouluttaneensa monet Femin muusikoista.
Suomessa on taitavia maahanmuuttajamuusikoita. Yksi maailman parhaista mbalax-yhtyeistä on Galaxy, Helsingin senegalilaisten kokoonpano. Nyt vaikuttaa siltä, että myös yksi maailman lahjakkaimmista afrobeat-pumpuista on täällä.
Jokin Aiyekooton soinnissa tuntui kuitenkin vieraalta. Kitaran wah-wah soi Seppo ”Paarma” Salmen käsittelyssä oikein, Kari Hulkkosen basso jytisi hienosti ja torvet olivat juuri ajallaan. Ehkä se tuntui oudolta: bändi soitti turhan hyvin yhteen. Felan torvet olivat aina epätahdissa, juuri sopivasti sinne päin.
Silti nigerialaisittain johdettua suomalaisten ammattilaisten afrobiittiä voi suositella kaikille.
Seppo ”Paarma” Salmen haastattelu löytyy sivuilta 15-17.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 02/2007