Artikkelikuva
Jarkko Lahti ja Ingor Ánte Áilo Gaup Auringon poika -näytelmän harjoituksissa.

Oman tiensä kulkija

"Auringon poika" on trilogian ensimmäinen osa ja kertoo taiteilijaidentiteetin syntymisestä. Saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapää on näytelmän päähenkilö.

Saamelaiskulttuuria tunnetuksi tehnyt taiteilija Nils-Aslak Valkeapää (saameksi sukunimi Áillohas) on päähenkilönä Kansallisteatterissa ensi-iltansa saavassa näytelmässä Àillohas – Auringon poika. Enontekiön Pättikässä kasvanut Valkeapää (1943–2001) oli monilahjakkuus, joka ilmaisi itseään maalaten, kirjoittaen, säveltäen ja joikaten.

Ruska-ensembleen kuuluvan Ari-Pekka Lahden käsikirjoittama ja yhdessä Hanna Brotheruksen kanssa ohjaama näytelmä kertoo ennen kaikkea taiteilijaidentiteetin syntymisestä, mutta myös ihmisen kamppailusta vaikeiden ja kipeiden asioiden keskellä.

”Suomalaisten on ehkä vaikea ymmärtää, kuinka tärkeä esikuva Valkeapää on saamelaisille taiteilijoille ja uusille sukupolville. Hän on tiennäyttäjä ja esikuva numero yksi: ensimmäinen saamelainen, joka murtautui perinteestä ja perheen odotuksista omaksi itsekseen”, Lahti sanoo.

Alun perin Valkeapään runoudesta hullaantunut Lahti on perehtynyt kohteensa elämään haastattelemalla Valkeapäästä elämäkertaa kirjoittavaa Marjut Aikiota.

Suuri yleisö tuntee Valkeapään iloisena, ilkikurisena ja positiivisuutta uhkuvana ihmisenä. Näytelmä tuo julkisuuteen uusia puolia taiteilijan sisäisestä kamppailusta.

Lahden mukaan taiteilijan kokemukset sekä oman yhteisönsä puristuksessa että lapsuudenperheessä olivat vaikeita – ja hän kantoi niitä mukanaan koko elämänsä. Valkeapää ei perustanut omaa perhettä, hänen oli vaikea sitoutua.

Auto-onnettomuudessa pahasti loukkaantuneen taiteilijan viimeiset elinvuodet olivat myös yksinäisiä.

”Valkeapää omisti koko elämänsä taiteelle, antoi sille kaikkensa.”

Teoksen koreografian tehnyt Hanna Brotherus sai ensikosketuksensa Valkeapäähän jo lukiolaisena. ”Tein ihka ensimmäisen koreografiani hänen Lintusinfoniaansa.”

Tekijöiden mukaan saamelaisuus näkyy Valkeapäässä erityisesti syvässä luontosuhteessa. Varsinkin pohjoisen linnut näkyvät ja kuuluvat hänen taiteessaan.

”Liike, eritoten tanssiliike ja puhe erotetaan usein eriaikaisiksi toiminnoiksi näyttämöllä. Olen halunnut rakentaa koreografian saumattomaksi Ari-Pekan koskettavan tekstin kanssa”, Brotherus sanoo.

Auringon poika on ensimmäinen osa Ruska-ensemblelta Kansallisteatteriin tilattua arktista trilogiaa, jossa käsitellään ekologisia kysymyksiä.

”Tämän trilogian missiona on, että etsitään myyttejä ja tarinoita, käsitellään ympäristökysymyksiä ilman että niistä tulee paasaamista tai pamfletteja”, Lahti sanoo.

Áillohas – Auringon poika kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä. Kantaesitys 6.2. Liput 27/24/15e. 
Esityskielet suomi ja saame. Tekstitys englanniksi.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!