Taksvärkkiä koskeviin kysymyksiin vastaa toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.
Keitä te oikein olette?
Olemme koululais- ja opiskelijajärjestöjen sekä muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen yhteistyöjärjestö, joka tukee hankkeita nuorten aseman kohentamiseksi kehitysmaissa. Aloitimme vuonna 1967 ja olemme osa alkuperäistä, koululaisten itsensä perustamaa pohjoismaista Taksvärkki-verkostoa.
Millaista toimintaa teillä on?
Näkyvin osa toiminnastamme on järjestää taksvärkkikeräys, jossa oppilas menee päiväksi töihin. Päivän tuotoilla tuetaan nuorten tukihankkeita kehitysmaissa. Keräykseen osallistuu vuosittain 25 000 oppilasta.
Vuosittain rahoitamme viittä tai kuutta pitkäkestoista hanketta. Tällä hetkellä teemme yhteistyötä kambodzhalaisen ihmisoikeusjärjestön kanssa lapsityövoiman kitkemiseksi. Hankkeessa koulutetaan nuoria toimimaan paikallisesti työelämän vääryyksiä vastaan.
Täällä Suomessa kierrämme kouluissa kertomassa kehitysmaiden nuorista ja globaalikasvatuksen teemoista.
Mikä on paras saavutuksenne?
Koko toimintamallin luominen. Nuori saa mahdollisuuden vaikuttaa ja kokea, että yhdenkin päivän työllä on merkitys.
Toimintamme on jo eräänlainen instituutio Suomessa ja malli leviää Euroopassa. On hienoa, että pystymme neuvomaan ja auttamaan alkuun eri maissa toimivia samankaltaisia järjestöjä.
Täytyy myös nostaa esiin kehitysmaiden kumppanuusjärjestöjemme aktiivinen toiminta ja heidän saavutuksensa. Niistä kreditiit ansaitusti heille.
Mitkä ovat suurimpia esteitänne?
Kotimaassa opettajien ja oppilaskuntien kiire. Kiireen vuoksi koulut eivät ehdi paneutua globaalikasvatukseen. Silloin omakin toimintamme nähdään liian usein pelkkänä rahankeräyksenä eikä kansainvälisyyttä edistävänä sisällöllisenä työnä.
Miksi minun pitäisi osallistua toimintaanne?
Työskentelyalueillamme kehitysmaissa on paljon lapsia ja kaduilla lapsijengejä, jotka hankkivat elantonsa rikoksilla ja rötöstelemällä. Pyrimme luomaan heille toimintaa ja sen avulla parempaa tulevaisuutta.
Jos olet koululainen tai opettaja, voit luontevasti osallistua koulukampanjoihin. Toinen mahdollisuus ovat vapaaehtoisryhmät, joissa toimii noin 40-50 nuorta vuosittain. Ryhmissä pääsee Suomen ohella vaikuttamaan hankkeisiimme Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa.
Vapaaehtoiset voivat kiertää kouluissa vetämässä globaalikasvatuksen työpajoja, tai osallistua kehitysyhteistyön hanketoiminnan suunnitteluun, seurantaan tai arviointiin.
Jos järjestönne olisi eläin, mikä se olisi?
Kekomuurahaisyhteiskunta kuvastaa meitä hyvin. 25 000 nuorta hoitaa pienen osansa ja siitä syntyy komea keko. Ympäri Suomen leviävässä yhdyskunnassa jokaisen rooli on kuitenkin erittäin tärkeä.