Spottivalot osoittavat puhujanpönttöön. Jännitys kasvaa Punaisen Puolikuun konferenssikeskuksessa Ramallahissa. Kamerat kohdistuvat lavalle astelevaan nuoreen mieheen.

”Palestiinalaisten on yhdistyttävä yhdeksi kansaksi. Sen jälkeen voimme tehdä jotain miehitykselle”, mies julistaa.

Hän on 34-vuotias Abdalfatah Najar, ja hän haluaa Palestiinan presidentiksi.

Meneillään eivät kuitenkaan ole oikeat vaalit, vaan suositun tositelevisio-ohjelma Presidentin kuvaukset. Kyseessä on varsin perinteinen kykyjenetsintäkilpailu tuomariraateineen ja katsojaäänestyksineen. Sillä erotuksella, että parhaan tanssijan tai laulajan sijaan etsitäänkin parasta poliittista johtajaa maalle, jossa ei ole demokratiaa.

”Ainoa esikuva näille nuorille on taistelija, marttyyri. Ohjelmalla luomme nuorille uusia idoleita ja näytämme, mitä he ajattelevat. Ja nuo ajatukset kuullaan television, eikä kivien ja puukotusten kautta”, kuvailee ohjelman luoja, tuottaja Raed Othman.

Ensimmäistä tuotantokautta seurasi joka kymmenes palestiinalainen. Suosio rohkaisi sarjaa tuottavaa kanavaa kasvattamaan nyt kuvattavan tuotantokauden budjettia ja lisäämään live-lähetyksen osuutta. Alun perin Othmanille ehdotettiin ohjelmaa, jossa etsittäisiin jotakuta suurlähettilään saappaisiin.

”Sanoin ei, mennään saman tien isoon liigaan. Tehdään presidentti eikä mitään pikkupoliitikkoa”, Othman sanoo.

Presidentiksi ei pääse noin vain. Toiseen tuotantokauteen haki 1200 nuorta, joista sata pääsi kuvauksiin. Karsintavaiheen jälkeen osallistujat esittävät suorassa lähetyksessä puheita ja joutuvat ”töihin” kunnallishallintoon, nuorisojärjestöihin, yrityksiin ja ministeriöihin saakka. Tehtävänä voi esimerkiksi olla kehittää ehdotus naisten oikeuksien parantamiseksi. Kilpailijoiden toimia arvostelee entisistä ministereistä, suurlähettiläistä ja vaikuttajista koostuva raati.

”Pääsin päiväksi terveysministeriksi. Se oli elämäni hienoimpia kokemuksia”, sanoo Baha Alkhateeb, joka tuli sarjan ensimmäisellä tuotantokaudella toiseksi.

”Presidenttiä” metsästävä reality-sarja kuulostaa ensi alkuun oudolta konseptilta palestiinalaiseen televisioon. Juuri tässä lienee suosion salaisuus. Suurvaltapolitiikan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat jokaisen palestiinalaisen elämässä.

”Kaikki nuoret seuraavat uutisia. Jokainen palestiinalainen on syntynyt politiikka veressään”, sanoo 32-vuotias Rana Ahmad, yksi kilpailijoista.

Ja sitä kaivataan, mikä elämästä puuttuu: demokratiaa. Presidentinvaaleja ei ole pidetty vuoden 2005 ja eduskuntavaaleja vuoden 2006 jälkeen. Uusia vaaleja ei kuulu ja istuvan presidentin Mahmoud Abbasin suosio on pohjamudissa. Etenkin nuoriso kokee, ettei heitä kuunnella.

”Nuoriso on hyvin perillä politiikasta, mutta he eivät ole edustettuna päätöksenteossa. Tämä tv-sarja antaa meille mahdollisuuden tulla kuulluksi”, sanoo Abdalfatah Najar.

Mitä nuoret sitten haluavat? ”Johtajien pitää muuttaa tapansa tehdä politiikkaa: luoda yhteys kaikkiin palestiinalaisiin, ei vain omaan etupiiriinsä”, Ahmad sanoo.

”Meidän pitää löytää poliittisiin asemiin parhaiten sopivat henkilöt. Nimitysten tulee perustua pätevyyteen, ei puolueeseen tai suhteisiin”, Najar jatkaa.

Mutta ennen kaikkea: Palestiinalaisten välille vuonna 2006 syntynyt kuilu on kurottava umpeen.

”Palestiinalaisten on yhdistyttävä. Ensin korjaamme omat eripuramme ja sitten keskitymme miehityksen lopettamiseen”, Najar ja Rana toteavat.

Entä miten tällaista ohjelmaa saa ylipäätään tehdä?

Palestiinalaishallinnon kritisointi on Länsirannalla suosittua huvia. Julkinen kritiikki voi kuitenkin tuoda ongelmia. Fatah ja Hamas ovat vanginneet puolueita kritisoivia toimittajia.

”Jos kritisoit palestiinalaishallintoa, he luulevat sinun olevan Hamasin puolella. Gazassa sama homma toisin päin”, Najar kuvailee.

Tuottaja Othman vakuuttaa, että ohjelmaa ei tehdä poliittisen painostuksen alaisena. Hän on jopa pyytänyt presidentti Abbasin vieraaksi kuvauksiin.

”Kaikki osallistujat kritisoivat Palestiinalaishallintoa. Luulen, että hallinto kuitenkin tukee meitä. Ilman tukea meillä olisi ongelma jo siksi, että tarvitsemme hallinnon rakennuksia kuvauksiin.”

Suoraa lähetystä ei voi kontrolloida.

”Yksi ehdokas sanoi, että hän kannattaa aviorikokseen syyllistyvien naisten kuolemantuomiota. Se on typerää, joten tuomarit kritisoivat häntä. Kilpailijoiden on vastattava tuomariston kysymyksiin. He eivät pärjää, elleivät ole diplomaattisia”, tuottaja Othman sanoo.