“Sanoisin, että hallitus ovat yrittänyt muuttaa kaiken: kaikki yhteiskunnan osa-alueet”, hymähtää Tessza Udvarhelyi.

Budapestiläinen Udvarhelyi on taustaltaan antropologi, ympäristöpsykologian tohtori ja aktivisti. Vuonna 2009 hän oli mukana perustamassa A város mindenkié– eli Kaupunki kuuluu kaikille -liikettä, joka ajaa kaikille oikeutta asuntoon. Liikkeen aktivisteista moni on asunnottomia. Udvarhelyi on myös yksi Julkisen elämän koulu -yhdistyksen perustajista. Se kouluttaa ihmisiä järjestäytymään.

Olen pyytänyt Udvarhelyiä kertomaan, miten Unkaria viimeiset 16 vuotta hallinnut Fidesz-puolue on vaikuttanut kansalaisvapauksiin, sananvapauteen, ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan.

Udvarhelyi kertaa: kriittiset äänet ahtaalle vienyt medialainsäädäntö, oppositiomedioiden ostaminen hallitukselle. Oikeusvaltion ja sitä tukevien instituutioiden, kuten erilaisten oikeusasiamiesten, heikentäminen.

“Sosiaalisten oikeuksien puolella sanoisin, että he ovat tuhonneet kaiken edistyksen, joka Unkarissa saavutettiin sosialismin kaatumisen jälkeen, työntekijöiden oikeuksista lakko-oikeuteen”, Udvarhelyi sanoo.

Hlbtiq-yhteisöstä on tehty toisen luokan kansalaisia, hän jatkaa. Fidesz lisäsi perustuslakiin, että asunnottomuus on rikos, eikä asunnottomia pidetä kansalaisina. Julkista rahaa on ohjattu verojen ja tukien kautta keskiluokalle ja varakkaille, pois köyhemmiltä. Asuntopolitiikassa on keskitytty omistusasumiseen vuokralaisten kustannuksella. Hallitus on vienyt valtaa ja rahaa paikallisvaltuustoilta.

“Olen aika varma että on paljon muutakin, mutta tämä tulee nyt mieleen.”

Myös Unkarin kansalaisyhteiskunta on ajettu ahtaalle. “Suvereniteetin puolustustoimisto” on hyökännyt mustamaalauskampanjoilla niitä kansalaisjärjestöjä ja medioita vastaan, jotka suhtautuvat hallituksen toimiin kriittisesti. Viime vuonna hallitus kielsi “lasten suojelun” nimissä Budapestin Pride-kulkueen ja uhkasi osallistujia sakoilla

Unkarissa oli toki merkittäviä ongelmia myös ennen Fideszin valtaannousua, Udvarhelyi sanoo.
Silloin kuitenkin kansalaisjärjestöillä oli paljonkin tilaa toimia.

“Nyt kyse on selviämiskamppailusta.”

Kansalaisyhteiskunta ei ole kuitenkaan täysin kadonnut Unkarista: yksi esimerkki siitä ovat tärkeät itsenäiset mediat, kuten Youtubessa toimiva Partizán-kanava tai tutkivaa journalismia tekevät Atlátszó ja Direkt36.

Toinen esimerkki voisivat olla Tessza Udvarhelyi itse sekä hänen kollegansa. Vuonna 2011 poliisi raahasi Udvarhelyin ulos Budapestin kahdeksannen kaupunginosan pormestarin toimistosta, jonka aktivistiryhmä oli vallannut. Silloinen pormestari edusti Fideszin sisäpiiriä ja vastasi maan hallituksessa asunnottomuuden kriminalisoinnista.

Nykyään Udvarhelyi istuu samassa toimistossa reilun 70 000 asukkaan kaupunginosan varapormestarina, osana kansalaisyhteiskunnasta ponnistavaa punavihreää tiimiä. Vastaavia itsenäisten ryhmien tai opposition johtamia paikallishallintoja on Unkarissa yksittäisiä.

“Toivoimme, että edistysmielisistä paikallishallinnoista kasvaisi oma muutosvoima, mutta niin ei käynyt”, Udvarhelyi harmittelee.

En halua hallitusta, joka pitää minusta tai josta pidän.

Isompi muutos saattaa kuitenkin nyt olla käsillä. Sunnuntaina 12.4. järjestettävissä parlamenttivaaleissa on realistinen mahdollisuus, että Tisza-puolueen Péter Magyar syrjäyttää Viktor Orbánin. Mielipidetiedusteluissa Tisza johtaa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Uusi hallitus olisi erittäin tervetullut, Udvarhelyi sanoo. Se ei ole olennaista, että poliittisesti hän ei ole maltillista oikeistoa edustavan Tiszan kanssa samoilla linjoilla.

“En halua hallitusta, joka pitää minusta tai josta pidän. Haluan hallituksen, joka voi olla osapuoli konfliktissa, jota vastaan voi tehdä vaikuttamistyötä – jonka kanssa on tilaa työntää ja vetää, suostutella ja neuvotella. Siitä demokratiassa minusta on kyse.”

Hän kertoo käyneensä läpi Tiszan 239-sivuisen vaaliohjelman ja huokailleensa innosta sitä lukiessaan.

“Siinä on todella hyvin kuvattu ne ongelmat, joita yhteiskunnassamme on – esimerkiksi köyhyys, segregaatio, asumisen hinta, työntekijöiden kohtaama epävarmuus. Ja sitten siinä listataan ratkaisuja: tukijärjestelmiä, koulutusjärjestelmän muutoksia, asumisen tukemista.”

Hän kuvaa ohjelmassa kuvattuja ratkaisuja tervejärkisiksi.

Ohjelmassa on Udvarhelyin näkökulmasta kuitenkin myös puutteita. Maahanmuuttajista puhutaan uhkana, eikä ohjelmassa hiiskuta sateenkaariväen oikeuksista. Udvarhelyi uumoilee, että Tisza on varonut asettumaan Fideszin kanssa poikkiteloin näissä aiheissa, koska Fidesz on nostanut niiden vastustamisen tavaramerkikseen.

“Ohjelmassa on piilossa joitakin kohtia, jotka olisivat parannus hlbtiq-yhteisölle. Ja ainakin uskon, että Tisza ei edistäisi vihaa.”

Innostuksestaan huolimatta Udvarhelyi pitää Tiszan ohjelman toteutumista epärealistisena: lupauksia on yksinkertaisesti liikaa resursseihin nähden.

Vaikka Tisza voittaisi vaalit, resurssien lisäksi muutosten esteenä on myös Fideszin harkitusti itselleen keskittämä valta. Puolue on säätänyt jopa satoihin lakeihin ehdon, jonka mukaan kyseisiä lakeja tai niiden osia pystyy muuttamaan vain kahden kolmasosan enemmistöllä.

Jos Tisza saa enemmistön parlamenttipaikoista mutta ei yllä kahteen kolmasosaan, useissa aiheissa nousee seinä vastaan.

Kahden kolmasosan enemmistö tarvitaan esimerkiksi toteuttamaan Tiszan lupaus liittyä EU:n syyttäjänvirastoon EU-rahoitukseen liittyvän korruption kitkemiseksi, sanoo ihmisoikeusjärjestö Taszin vaaliasiantuntija Dániel Döbrentei.

Parlamentin pitää antaa budjetti kolmen hengen budjettineuvostolle hyväksyttäväksi, ja neuvostossa istuu Fideszin väkeä. Fideszin nimeämän presidentin tulee allekirjoittaa lait – tai hän voi lähettää ne perustuslakituomioistuimelle, joka on Fideszin nimittämä. Uusia tuomareita taas voi nimetä vain kahden kolmasosan enemmistöllä.

Käytännössä perustuslakituomioistuin voi kaataa joka ikisen lain, jonka Tisza haluaa tehdä.

“Käytännössä perustuslakituomioistuin voi kaataa joka ikisen lain, jonka Tisza haluaa tehdä”, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Annastiina Kallius.

“Silloin kysymys on: mitä tapahtuu valtiossa, jossa valta on keskitetty pois niistä elimistä, jotka kansalaiset voivat valita?”

Riskit eivät lopu siihen. Unkarin laki antaa poistuvalle parlamentille mahdollisuuden säätää lakeja vielä kuukauden ajan vaalien jälkeen: sekin on vielä mahdollista, että Fidesz lisäisi kahden kolmasosan ehdon vaikka kaikkiin lakeihin – tai muuttaisi Unkarin perustuslain presidenttikeskeiseksi ja asettaisi Orbánin presidentiksi.

“Nämä ovat toki vain mahdollisuuksia – ei ole todisteita, että tällaista valmisteltaisiin”, vaaliasiantuntija Döbrentei sanoo.

“Odotamme aika monimutkaisia tilanteita seuraavina kuukausina. Kaikki katsovat sunnuntaihin symbolisena päivänä, jolloin kaikki voi muuttua – mutta se ei ole välttämättä totta.”

Döbrentei haluaa kuitenkin korostaa, että jos Tisza voittaa, vaalien jälkeinen lakien muuttaminen ei olisi Fidesziltä viisasta. Se johtaisi valtavaan poliittiseen reaktioon. Toisin sanoen kansa tulisi nopeasti kaduille.

Mutta entä jos mielipidetiedustelut ovat väärässä: mitä jos Fidesz on taas kerran ylivoimainen Varapormestari Tessza Udvarhelyi näkee, että se olisi kova kolaus kansalaisyhteiskunnalle.

“Pelkään, että siitä seuraisi suuri kollektiivinen masennus: ihmiset jättäisivät julkisen elämän ja politiikan ja kääntyisivät sisäänpäin, kohti omaa arkea – tai lähtisivät maasta.”

Jos Tisza taas yltää kahteen kolmasosaan parlamenttipaikoista, se on luvannut aloittaa uuden perustuslain kirjoittamisen.