Ibrahim Basheer hyppää veneestään ja katoaa mereen. Parin piinaavan pitkän minuutin kuluttua hän nousee pintaan, haukkaa syvään happea ja katoaa jälleen. Basheer toistaa sukelluksia puolen tunnin ajan. Kun hän vihdoin kiipeää veneeseensä, hänen kaulassaan roikkuva verkkopussi pullistelee simpukoita.
Kalastajaperheen lapsi Ibrahim Basheer aloitti simpukansukelluksen 28 vuotta sitten, 18-vuotiaana. Hän on työskennellyt viimeiset 17 vuotta myös hengenpelastajana Thiruvananthapuramissa.
Nyt Basheer on yksi sadoista Intiassa sijaitsevan Keralan eteläisen piirikunnan kalastajista, joiden toimeentulo on uhattuna.
Keralan aluehallituksen ja Adani-konsernin yhteisesti toteuttama Vizhinjamin kansainvälinen merisatamahanke on saanut julkisuutta satamaa ympäröivien alueiden ekosysteemien vahingoittamisesta. Alueen simpukansukeltajien mukaan lajin elinympäristö on heikentynyt merkittävästi noin kymmenen viime vuoden aikana.
”Ennen sataman rakentamista keräsin samassa ajassa kahdesta neljään koria isoja simpukoita. Päivän sukelluksesta sai helposti 3000-5000 rupiaa (28-55 euroa). Nyt simpukat ovat pieniä ja niitä on vähemmän. Ansaitsen tuskin kolmanneksen aiemmista tienesteistäni”, Basheer sanoo ja esittelee korissa olevia simpukoita.
Ongelmat huomattuaan paikallinen simpukansukeltajien yhdistys sopi, ettei pieniä simpukoita poimita, vaan niiden annetaan kasvaa. Basheerin ja muiden sukeltajien tyrmistykseksi simpukat eivät kuitenkaan vaikuttaneet enää kasvavan täysikokoisiksi.
Vaikka simpukoiden markkinahinta on noussut, me kalastajat saamme niistä edelleen vanhan hinnan.
Vuonna 2023 julkaistu Our beaches, our sea -raportti (suom. Meidän rannat, meidän meri -raportti) käsittelee satamahankkeen vaikutuksia Vizhinjamin alueen biologiseen monimuotoisuuteen. Raportissa luetellaan 225 erilaista nilviäislajia. Monimuotoisuuden vahingoittuminen vaikuttaa 27 eri kylän kalastajiin.
Patrick Anthony on sukeltanut simpukoita Valiyathuran sillan lähistöllä jo lähes vuosikymmenen ajan. Alue on ollut vireä kalojen elinympäristö, mutta viime vuosina sen ekosysteemissä on tapahtunut raju muutos.
Lisäksi viime vuonna 70 vuotta vanha silta romahti. Paikalliset yhteisöt sekä tieteelliset asiantuntijat syyttävät onnettomuudesta Vizhinjamin sataman rakennustöitä ja niistä johtuvaa eroosiota.
”Saan hädin tuskin kerättyä kaksi koria päivässä. Vaikka simpukoiden markkinahinta on noussut, me kalastajat saamme niistä edelleen vanhan hinnan. Se on ollut merkittävä menetys toimeentulollemme jo jonkin aikaa”, Anthony sanoo.
Keralan kalastusministeriön apulaisjohtaja Anil Kumari myöntää, että sataman rakentaminen ja siihen liittyvät ruoppaustyöt ovat vaikuttaneet simpukoiden elinympäristöön. Keralan hallinto on kuitenkin maksanut korvauksia niille simpukansukeltajille, joihin satamahanke on suoraan vaikuttanut.
”Tiedossamme on, että Vizhinjamin sataman lähialueilla simpukoiden ekosysteemi on pahasti häiriintynyt. Olemme maksaneet korvauksia, koska kalastajayhteisöille aiheutuu menetyksiä pitkällä aikavälillä”, Kumari sanoo.
Säännöllisestä simpukankalastuksesta riippuvaisille kalastajille, joita on noin 50, korvauspaketti oli 1 250 000 rupiaa (noin 13 750 euroa). Vastaavasti yli 150:lle kausiluonteisesti simpukoita pyytävälle kalastajalle tarjottiin 200 000 rupian (noin 2 200 euron) korvauspakettia.
Anil Kumar torjuu kalastajien väitteet siitä, että Vizhinjamin sataman rakentaminen olisi vaikuttanut simpukoiden lisääntymiseen ja kasvukiertoon.
”Siitä ei ole tieteellistä näyttöä. Aiemmin kalastajat saivat runsaasti saalista. Nyt, kun pyynti on vähentynyt, he ovat alkaneet pyydystää pienempiä ja nuorempia simpukoita, mikä puolestaan vaikuttaa simpukoiden normaaliin kasvuun”, Kumar sanoo.
Keralan yliopiston vesibiologian ja kalastuksen laitoksen johtaja, tohtori Appukuttannair Biju Kumar puolestaan yhtyy kalastajien kertomukseen. Hän kasvoi itsekin sataman lähellä sijaitsevassa Mulloorissa, joka on tunnettu kukoistavasta ekosysteemistään ja simpukoistaan. Biju Kumarin mukaan alueen simpukoiden koko on pienentynyt huomattavasti siitä, mitä se oli ennen sataman tuloa.
”Ruoppauksesta ja sataman rakennustoimista johtuva sedimentaatio ja liettyminen ovat johtaneet simpukoiden ravinto- ja kasvusyklien häiriintymiseen. Tutkimusten mukaan alueella on alkanut esiintyä myös myrkyllistä planktonia”, Biju Kumar toteaa.
Myrkylliset levät menestyvät erityisesti vesissä, jotka ovat hapettomia. Ne vaikuttavat simpukoiden kasvuun ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia myös sukeltajille. Useat simpukansukeltajat valittavatkin kutinasta ja ihotulehduksista. Biju Kumarin mukaan simpukkatuho vain pahenee, kun satama otetaan tulevaisuudessa käyttöön.
Ibrahim Basheer palaa saaliineen Kovalamin rannalle. Kun hän laskee simpukkakorin hiekalle, pari kalakauppiasta saapuu tarkastamaan sen sisällön. Lyhyen keskustelun jälkeen Basheer myy simpukat toiselle kauppiaista 500 rupian (noin 5,5 euron) hintaan.
”Sanoinhan, etten saa niistä paljoa. Se on lähes kahden tunnin työn hinta”, Basheer sanoo ja kohauttaa olkapäitään.