Seksuaali- ja lisääntymisterveydessä globaalisti saavutetut edistysaskeleet ovat luisumassa taaksepäin Yhdysvaltain muuttuneen politiikan seurauksena. Merkit siitä nähdään jo nyt monissa kansainvälisissä perhesuunnittelujärjestöissä.

”Välillä on vaikea ymmärtää vaikutuksia, koska ne ovat niin tuhoisat – eivät vain meidän sektorillamme vaan kokonaisuuden kannalta. Sen purkaminen, mitä oikeastaan on meneillään, on vienyt aikaa”, luonnehtii viime kuukausien tunnelmia Erica Belanger, MSI Reproductive Choices -järjestön apulaisjohtaja, jolla on vastuullaan kumppanuudet Euroopan maiden ja Kanadan kanssa.

Belanger seuraa aitiopaikalta presidentti Donald Trumpin hallinnon politiikan vaikutuksia, sillä Lontoossa päämajaansa pitävä MSI on merkittävä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tuottaja 36 maassa. Se tarjoaa esimerkiksi ehkäisyvälineitä ja aborttipalveluita sekä äitiysterveydenhuoltoa.

MSI menetti Trumpin valtaannousun myötä koko Yhdysvaltain kehitysapuviraston eli USAIDin sille myöntämän rahoituksen, noin 14 miljoonaa dollaria.

Se tarkoittaa, että ellei korvaavaa rahoitusta saada, esimerkiksi Zimbabwessa toista miljoonaa ihmistä menettää sen tarjoamat perhesuunnittelupalvelut.

Trumpin kaudella on suorat vaikutukset globaaliin seksuaali- ja lisääntymisterveystilanteeseen oikeastaan kahdenkin poliittisen päätöksen vuoksi.

Heti sen jälkeen, kun Trump oli vannonut virkavalansa tammikuussa, hallinto otti käyttöön niin sanotun suukapulasäännön, global gag rulen, jota jokainen republikaanipresidentti on Ronald Reaganista alkaen soveltanut. Se tarkoittaa, että kaikki järjestöt, jotka jotenkin markkinoivat työssään aborttia, menettävät rahoituksensa.

Näin kävi myös MSI:lle: se ei ole koskaan suostunut allekirjoittamaan sääntöä. Belangerin mukaan se ei kuitenkaan ole niin haavoittuvassa asemassa kuin monet muut järjestöt, koska osa sen tuloista tulee liiketoiminnasta, kuten lääkkeiden myynnistä. Hän arvelee, että iso osa USAID-rahoista jopa pystytään korvaamaan muiden avunantajien tuella.

Noin 5 000 ihmistä menetti työnsä yhdessä yössä.

Ongelmana ovatkin kokonaisvaikutukset. Suukapulasäännön käyttöönoton lisäksi Trump jäädytti lähes koko USAIDin toiminnan.

Belanger on erityisen huolissaan niistä 24:stä Saharan eteläpuolisen Afrikan maasta, joihin USAID aiemmin toimitti tukea. Monissa etenkin terveyssektori on hyvin riippuvainen sen tuesta.

”Esimerkiksi Etiopiassa USAID on tyypillisesti rahoittanut perusterveydenhuollon työntekijöiden, kätilöiden ja yhteisöjen terveystyöntekijöiden palkkoja. Noin 5 000 ihmistä menetti työnsä yhdessä yössä.”

MSI on laskenut, että yli kolmannes kaikista lisääntymisikäisistä naisista elää sellaisissa maissa, jotka aiemmin saivat USAIDin rahoitusta.

Jos he jäävät ilman ehkäisyä ja muita perhesuunnittelupalveluita sekä äitiysterveyshuoltoa, ei-toivotut raskaudet ja sen seurauksena vaarallisissa oloissa tehdyt abortit ja äitiyskuolemat lisääntyvät. Kuinka paljon, sitä ei vielä tiedetä.

”Trumpin edellisellä kaudella laskimme, että ehkäisyn käyttö väheni kymmenen prosenttia 24 maassa, joita USAID tuki. Se ei ole mitään verrattuna tämän kauden vaikutuksiin”, Belanger sanoo.

USAID-päätös on saanut liikkeelle myös vääriä tietoja. Ugandassa osa ihmisistä luuli, että ehkäisy on kielletty ja halusi poistaa ehkäisykapselinsa.

”Verkossa on paljon valinnanvapauden vastaista sisältöä, joka leviää kuin kulovalkea. Siksi on tärkeää, että meidän kaltaisemme järjestöt tarjoavat faktapohjaista tietoa”, Belanger sanoo.

90 prosenttia naisjärjestöistä on kärsinyt USAIDin tukien jäädyttämisestä.

YK:n tasa-arvojärjestö julkaisi pari viikkoa sitten selvityksen, jonka mukaan 90 prosenttia naisjärjestöistä on kärsinyt USAIDin tukien jäädyttämisestä. Lähes puolet kertoi joutuvansa lopettamaan toimintansa puolen vuoden sisällä, jos sama tilanne jatkuu.

Se taas tarkoittaa, että jäljelle jääneiden, kuten MSI:n, palveluihin kohdistuu enemmän painetta. Työ on kuitenkin sillekin aiempaa haastavampaa, sillä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita toimitetaan yhteistyössä ja ketjun yhden osasen puuttuminen häiritsee muidenkin toimintaa.

Belanger antaa esimerkin. Pian sen jälkeen, kun USAIDin toiminta loppui, MSI:n Sambian-toimistosta kerrottiin, ettei se voi jakaa enää kierukoita, koska niitä ei saada varastoista.

Varastojen ei pitänyt vielä olla tyhjinä, mutta vasta viikkojen kuluttua selvisi, että sekä varastoja inventoinut USAIDin tukema henkilökunta että jakajat olivat saaneet potkut.

”Ja nämä ovat vain pari esimerkkiä siitä, että kokonaisvaikutuksia ei tiedetä. Myös monia koordaatiotyöryhmiä on kadonnut”, Belanger muistuttaa.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö sekä YK:n väestörahasto ovat menettäneet ison osan rahoituksestaan. Sen seurauksena esimerkiksi Afganistanissa on jouduttu sulkemaan noin 25 terveysklinikkaa.

Kanadalaisen Belangerin tehtävänä on hankkia MSI:lle rahoitusta Euroopan maiden ja Kanadan hallituksilta. Siksi hän vieraili toukokuussa Suomessa. Suomi on tukenut järjestön Afganistanin-työtä vuodesta 2002, vaikka onkin hiljattain lopettanut Afganistanin maaohjelman.

MSI on yksi harvoista Afganistanista toimivista järjestöistä, ja sen kumppanina on suomalainen Väestöliitto. Se on onnistunut saamaan luvan jatkaa toimintaansa Afganistanissa.

Raha ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota Belanger Suomelta toivoo.

”Lisärahoituksen saaminen olisi hienoa, mutta suoraan sanottuna tarvitsemme myös poliittista tukea. Nyt eletään sellaista aikaa, että pitkään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä tukeneiden hallitusten pitää osoittaa sitoutumisensa siihen.”

Suomella on pitkät perinteet naisten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien tukemisessa, ja ne ovat edelleen kehitysyhteistyön painopisteenä. Toisaalta tämänhetkinen hallitus on edeltäjäänsä konservatiivisempi ja painottaa enemmän kauppaa.

Belanger ei kommentoi tilannetta suoraan mutta sanoo toivovansa, että Suomi jatkaa Afganistanin kaltaisten maiden rahoittamista.

Ei naisille tarvitse kertoa, että heillä on oikeuksia. He tietävät sen kyllä itse.

Hän toivoo edistysmielisten valtioiden toimivan vastavoimana viime vuosina vahvistuneelle yleiselle ihmisoikeusvastaiselle liikkeelle, jolle Trumpin hallinto antaa lisää itseluottamusta.

Hän on huolissaan esimerkiksi Trumpin edellisellä kaudella hahmotellusta Geneva Consensus Declaration -julistuksesta. Se on epämääräinen, naisten oikeuksien, ehkäisyn ja abortin vastainen paperi, jonka osa kehittyvistä maista on allekirjoittanut. Minkäänlaista oikeudellista sitovuutta sillä ei ole.

Belanger pelkää, että paperin avulla aletaan painostaa Afrikan hallituksia konservatiivisempaan suuntaan.

”Voi tuntua siltä, että onko se niin iso juttu, jos sana ’seksuaali-’ poistetaan sanasta seksuaali- ja lisääntymisterveys. Mutta kun se muutetaan politiikaksi ja politiikka toiminnaksi, sillä on valtava merkitys sen kannalta, voidaanko ihmisille antaa lisää tietoa valintojensa pohjaksi.”

Belangerin huolena on, että tasa-arvossa viime vuosina otetut edistysaskeleet menetetään. Toisaalta hän muistuttaa siitä, että tilanne voi yhteisötasolla näyttää hyvin erilaiselta kuin valtioiden tasolla.

”Ei naisille tarvitse kertoa, että heillä on oikeuksia. He tietävät sen kyllä itse. On meidän vastuullamme olla heidän puolellaan ja tarjota heille niitä palveluita, joita he haluavat. Se voi olla vaikeaa poliittisella tasolla, mutta jos naisille antaa mahdollisuuden, he kyllä kertovat, mitä tarvitsevat.”