1. Mitä intersukupuolisuudesta tulisi tietää?
Intersukupuolisuus tarkoittaa variaatioita kehon piirteissä, kuten kromosomitoiminnassa, hormonitoiminnassa tai sukuelimissä.
Intersukupuolisuus ei näy ihmisestä ulospäin. Se ei myöskään määritä henkilön kokemusta omasta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
2. Mihin ISIO ry pyrkii vaikuttamaan?
Päätavoitteemme on saada Suomeen laki, joka kieltää intersukupuolisille lapsille tehtävät lääketieteelliset toimenpiteet, jotka eivät ole terveydelle välttämättömiä ja joihin ei ole henkilön omaa suostumusta.
ISIO ry on eurooppalaisen intersukupuolisten järjestöjen kattojärjestön OII Europen jäsen ja toimii sen periaatteiden mukaan. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta intersukupuolisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi Suomessa.
3. Miksi tämä on ihmisoikeuskysymys?
Intersukupuolisille lapsille tehdään lääketieteellisiä toimenpiteitä, jotka eivät ole terveydelle välttämättömiä. Ihmisten, joilla on kehon sukupuolipiirteisiin liittyvä variaatio, oikeutta keholliseen koskemattomuuteen siis loukataan.
Kirurgiset toimenpiteet ja hormonihoidot voivat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia tai traumoja. Tiedetään esimerkiksi, että intersukupuolisten osallistuminen yhteiskuntaan on vähäisempää kuin muiden.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu valmistelee parhaillaan raporttia intersukupuolisiin henkilöihin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista ja hyvistä käytänteistä ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Jos ei ole tietoa kehon piirteistä tai mahdollisista tehdyistä toimenpiteistä, on mahdotonta puhua oikeuksista.
4. Miksi intersukupuolisten oikeudet ovat jääneet vähälle huomiolle?
Monelle intersukupuolisille on sanottu suoraan, ettei tästä asiasta kannata kertoa kenellekään. Intersukupuolisuus on leimattu virheeksi, joka pitää korjata. Se aiheuttaa ihmisissä häpeää, jolloin on hyvin vaikea tuoda esiin omia kokemuksia.
Mahdolliset lääketieteelliset toimenpiteet on usein tehty varhaisessa lapsuudessa. Jälkikäteen on mahdotonta todistaa, mikä on ollut välttämätöntä ja mikä ei.
Osa on saanut tietää oman kehonsa sukupuolipiirteiden variaatiosta lapsena, murrosiässä tai aikuisena. Suurin osa on kuitenkin niitä, jotka eivät tiedä. Jos ei ole tietoa kehon piirteistä tai mahdollisista tehdyistä toimenpiteistä, on mahdotonta puhua oikeuksista.
5. YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi viime keväänä intersukupuolisten ihmisoikeuksia koskevan päätöslauselman. Miten se syntyi?
Se oli taitavien diplomaattien, aktivistien ja järjestöjen pitkäaikaisen yhteistyön tulos. Suomi oli aktiivinen jäsenyyskaudellaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja esitti päätöslauselmaa yhdessä Etelä-Afrikan, Chilen ja Australian kanssa.
Yhteistyössä oli mukana lukuisia järjestöjä ja aktivisteja ympäri maailmaa. Itse olin Genevessä intersukupuolisten eurooppalaisen kattojärjestön OII Euroopen hallituksen jäsenenä ja ISIO ry:n edustajana.
6. Miten päätöslauselman syntyyn pyrittiin vaikuttamaan?
Olimme aktiivisesti yhteydessä eri maiden edustajiin. Järjestimme pieniä keskustelutilaisuuksia ja pyrimme vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kävimme kiinnostavia keskusteluja useiden valtioiden edustajien kanssa.
Lopullisessa äänestyksessä yksikään valtio ei vastustanut päätöslauselmaa. Se oli mieletön voitto.
Päätöspuheenvuorossaan Suomen Geneven pysyvän edustuksen päällikkö Heidi Schroderus-Fox kertoi, miten he ovat nähneet intersukupuolisten ihmisten tilanteen ja tarpeen muutokselle ja nosti esiin järjestöjen ja aktivistien ison roolin päätöslauselman synnyssä. Lisäksi monet edustajat olivat pukeutuneet intersukupuolisten lipun väreihin, eli violettiin ja keltaiseen. Se oli todella koskettava hetki.
7. Mikä on päätöslauselman merkitys?
Se luo painetta valtioille laittaa kansallinen lainsäädäntö kuntoon. On muutettava lait, jotka syrjivät intersukupuolisia ja luotava lakeja, jotka suojelevat erityisesti lapsia ihmisoikeuksia rikkovilta ja haitallisilta toimenpiteiltä.
Uskon päätöslauselman lisäävän hiljalleen tietoisuutta intersukupuolisuudesta ja vaikuttavan sitä kautta myös yleiseen ilmapiiriin.
Moni luulee, että Suomessa olisi jo riittävä lainsäädäntö. Nykyisellä lainsäädännöllä ei kuitenkaan voi puuttua yleisesti hyväksyttävinä pidettyihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin.
8. Minkälaista muuta kansainvälistä yhteistyötä teette?
Teemme tiivisti yhteistyötä järjestöjen kanssa ympäri maailmaa. Eurooppalaisen kattojärjestö OII Europen kautta pyrimme vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön. Viimeisen vuoden aikana EU on ensimmäistä kertaa maininnut direktiivissä sukupuolipiirteet syrjintäperusteena.
Lisäksi Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi katsauksen, jossa se suosittaa lopettamaan tarpeettomat lääketieteelliset toimenpiteet intersukupuolisille henkilöille. Tällaiset maininnat ovat isoja edistysaskeleita.
9. Mitä muutoksia intersukupuolisten oikeuksien turvaamiseksi vielä tarvitaan?
Moni luulee, että Suomessa olisi jo riittävä lainsäädäntö. Nykyisellä lainsäädännöllä ei kuitenkaan voi puuttua yleisesti hyväksyttävinä pidettyihin lääketieteellisiin toimenpiteisiin.
Siksi Suomeen pitää saada laki, joka suojaa lapsia ja nuoria näiltä tarpeettomilta toimenpiteiltä.
Lain tulee sisältää raportointi- ja perusteluvelvollisuus kaikista lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavista toimenpiteistä. Näin pystytään seuraamaan lain toteutumista ja todentamaan, ettei kiireettömiä lapsen sukupuolipiirteitä muokkaavia toimenpiteitä tehdä.
10. Mitä toivot tulevaisuudelta?
Että intersukupuolisten ihmisten olemassaolo tunnistettaisiin paremmin eri tahoilla. Haluaisin kuulla sanaa “intersukupuolinen” käytettävän useammin.
Olisi hienoa, jos ihmisten moninaisuus ja monenlaisuus hyväksyttäisiin laajemmin. Luonto vain on moninainen ja ihmiskehot ovat erilaisia.