Jigigan kaupunki Koillis-Etiopiassa on Etiopian somalialueen pääkaupunki, jonka asukkaista yli 90 prosenttia on somaleja. Kahvilat ja ravintolat ovat täynnä miehiä. Naisia näkee ravintoloissa korkeintaan illallisella perheidensä kanssa.
”Nainen voi olla ravintolassa lounasaikaan vain, jos hänellä on esimerkiksi työhön liittyvä tapaaminen. Muutoin naisen oletetaan olevan kotona, poissa julkisesta tilasta”, kertoo Marwo Abdi.
Abdi, 52, on poikkeuksellinen somalinainen.
Lounasravintolassa miehet tulevat tervehtimään häntä ja kysymään kuulumisia. Abdi on Jijigassa tunnettu hahmo. Hän on naisten oikeuksia ja etenkin naisten poliittista osallistumista tukevan Ugaaso-kansalaisjärjestön perustajajäsen sekä somalialueen ensimmäinen ja ainoa naispuolinen klaanijohtaja.
”Klaanijärjestelmä on somalikulttuurin perusta. Klaani periytyy aina isän mukaan. Nainen ei perinteisesti voi olla klaanijohtaja”, Abdi kertoo.
Abdi kuitenkin on saanut arvonimen suldana, joka tarkoittaa naispuolista vastinetta klaanijohtajamiehelle, suldan.
Kun mies valitaan klaanijohtajaksi, seremoniassa käytetään kamelinmaitoa. Minun seremoniassani maitoon lisättiin hunajaa kuvaamaan naiseutta ja muutosta.
Arvonimen alku juontaa vuoteen 2022, jolloin Abdi tapasi Somalimaassa Edna Adanin. Adan on alun perin kätilö, josta tuli naisasia-aktivisti ja myöhemmin Somalimaan ensimmäinen naisulkoministeri. Hän toimi virassa vuosina 2003–2006.
”Adanin mukaan olen ensimmäinen nainen, joka on myös julkisesti tunnustettu perinteiseksi johtajaksi. Kun mies valitaan klaanijohtajaksi, seremoniassa käytetään kamelinmaitoa. Minun seremoniassani maitoon lisättiin hunajaa kuvaamaan naiseutta ja muutosta”, Abdi kertoo.
Läheskään kaikki perinteiset miesjohtajat eivät Abdin arvonimeä sulata tai hyväksy.
”Miehet, jotka eivät hyväksy asemaani naisklaanijohtajana, puhuttelevat minua naisjohtajan sijaan termillä ’talon omistaja’, Abdi kertoo.
Tilannetta on helpottanut se, että sekä alueen ylin uskonnollinen johtaja että alueen presidentti ovat julkisesti antaneet tunnustusta Abdille.
”Presidentti sanoi, että olen täysin poikkeuksellisesti päässyt johtavaan asemaan omin avuin omilla ansioillani ilman, että tulen vaikutusvaltaisesta klaanista”, Abdi kertoo.
Abdi on yksi Ugaaso-kansalaisjärjestön perustajajäsenistä. Ugaaso rekisteröitiin vuonna 2023. Sitä ennen Abdi oli mukana perustamassa naisten dialogitoimintaa, joka alkoi vuonna 2021.
”Alueellamme naiset ovat äänestäjien enemmistö, mutta politiikassa ja muussa julkisessa päätöksenteossa ei ole ollut naisille sijaa. Tajusimme, että me naiset tarvitsemme naisia päättämään yhteisistä asioista”, Abdi sanoo.
Abdi kollegoineen tiedosti, että naisilla on paljon osaamista ja sanottavaa, mutta he eivät pääse ääneen politiikassa.
”Naisilta puuttuu uskallusta hakeutua mukaan politiikkaan, mutta yhteiskunnastamme puuttui myös rakenne, jonka kautta naisia saataisiin mukaan. Naiset ovat liian arkoja ja luovuttavat liian helposti”, Abdi sanoo.
Naiset ovat liian arkoja ja luovuttavat liian helposti.
Hän myöntää, ettei kaikilla naisilla ole samanlaista rohkeutta uhmata perinteitä kuin hänellä. Aktiivista poliittista ja yhteiskunnallista roolia hakeva nainen kohtaa paljon vastustusta, häirintää ja jopa seksuaalista väkivaltaa.
Ugaaso tarjoaa naisille tilaisuuden kokoontua keskustelemaan yhdessä kaikista naisen asemaan liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi järjestö tarjoaa naisille monipuolista koulutusta ja valmennusta etenkin politiikassa toimimisesta.
”Naiset tarvitsevat paljon tukea ja kannustusta. Koska naiset on kasvatettu olemaan hiljaa ja vain myötäilemään miehiä, naisten on vaikea kyseenalaistaa asioita ja sanoa ei. Koko ajan onneksi on enemmän naisia, jotka uskaltavat puhua mistä vain asiasta kenelle tahansa”, Abdi sanoo.
Ugaaso-järjestön perustajajäsen ja toiminnanjohtaja Nesra Osman, 31, puolestaan tulee klaanista, joka arvostaa naisten koulutusta. Hän on väitellyt tohtoriksi sukupuolen- ja rauhantutkimuksesta.
Kohtaaminen syrjäisen maalaiskylän naisen kanssa oli Osmanille käänteentekevä hetki.
”Keskustelin pellolla työtä tekevän naisen kanssa. Hän kertoi, että saa palkkaa vain, jos sato on hyvä, mutta palkka maksetaan vain ruokana, ei rahana. Kun tajusin, ettei hän ymmärrä lainkaan termiä politiikka, päätin, että haluan työskennellä hänenlaistensa naisten aseman parantamiseksi”, Osman kertoo.
Hän korostaa, että somalialueella ero kaupunkien ja maaseudun välillä on iso.
”Kaikki naiset somalialueella elävät kuitenkin asuinpaikasta riippumatta marginaalissa. Haluan antaa naisille äänen ja mahdollisuuden äänen käyttöön julkisesti”, Osman kertoo.
En halua enää naimisiin. Mies toisi stressiä ja yrittäisi määräillä minua.
Osman haaveilee tilanteesta, jossa naiset olisivat taloudellisesti riippumattomia päättämään omasta elämästään.
”Eräs nainen tuli koulutukseemme, joka pidettiin hotellissa. Hänen aviomiehensä oli kieltänyt hotelliin tulon, koska hotelli ei ole naiselle sopiva paikka. Nainen tuli siitä huolimatta, ja lopputuloksena oli, että mies halusi avioeron”, Osman kertoo esimerkin monen naisen arjen haasteista.
Sekä Osman että Abdi ovat yhteisössään poikkeuksellisen vahvoja naisia. Mistä heidän vahvuutensa kumpuaa?
”Perheeni tukee työuraani ja arvostaa sitä. En ole vielä naimisissa enkä haluakaan avioitua, ellen löydä miestä, joka ymmärtäisi intohimoni työhön ja tutkimukseen. En halua jäädä kotirouvaksi”, Osman sanoo.
Abdi on eronnut jo 25 vuotta sitten. Nuorin hänen kolmesta lapsestaan oli juuri syntynyt, kun aviomies halusi erota.
”Yksinhuoltajana oli todella vaikeaa, etenkin taloudellisesti. Olen kuitenkin iloinen, että olen vapaa. En halua enää naimisiin. Mies toisi stressiä ja yrittäisi määräillä minua”, Abdi sanoo.
Abdi uskoo vahvuutensa kumpuavan jo lapsuudesta.
”Olin lapsena niin aktiivinen ja aina äänessä, että minua kutsuttiin leikkimielisesti pojan nimellä. Isäni oli vahva mies, ja hän hyväksyi minut sellaisena kuin olin, vaikka en ollutkaan hiljainen ja näkymätön, kuten tytön kuuluisi olla”, Abdi kertoo.