Ville-Juhani Sutinen on kirjailija, joka keksii teoksiinsa omaperäisiä aiheita. Tällä kerralla Sutisen luupin alle ovat päätyneet etniset kaupunginosat. Kirjassa kuljeskellaan ympäri maailmaa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja Oraniasta Okinawalle.
Sutinen kuvaa kymmenen kaupunginosan historiaa ja nykypäivää vertaillen ja rinnastaen aikakausia ja alueita toisiinsa. Kaupunginosat eroavat toisistaan esimerkiksi syntyhistoriansa perusteella. Karkea jako kulkee siinä, muodostuiko alue luonnollisesti vai pakon kautta. Siinä, missä vaikkapa New York Cityn Little Italy syntyi työperäisen maahanmuuton ja ainakin jonkinlaisen vapaaehtoisuuden pohjalta, Venäjän Magnitogorskin ja Krakovan gheton taustalla taas oli pakko ja syrjintä.
Kiinnostava huomio on, että mennyt maailma ja nykyhetki eivät eroa toisistaan niin paljon kuin kuvittelisi. Aiemmin kotiseudulta lähdettiin töiden ja toimeentulon perässä, kuten esimerkiksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Amerikan kultamaille lähteneiden suomalaisten tapauksessa.
Tänä päivänä siirtolaisuuden syy on yhä useammin sota ja nälänhätä. Yhteistä lähtijöille on kuitenkin ollut toivo paremmasta elämästä jossain toisaalla.
Etnisten alueiden romantisointi on tarpeetonta, mutta kertomuksen ei liioin tarvitse olla yksipuolisen ongelmalähtöinen.
Sutisen teos on erinomainen esimerkki letkeälukuisesta, yleissivistystä laajentavasta ja ajatuksia herättelevästä kirjasta. Sutinen usuttaa pohtimaan muun muassa tarinoiden valtaa, jolla voi olla vaikutusta vaikkapa siihen, minkälainen maine kullekin alueelle muodostuu.
Esimerkiksi Tukholman Rinkebystä on usein nostettu esiin vain mellakat ja jengien välienselvittelyt, vaikka se ei ole koko totuus. Paikalliset saattaisivat kertoa erilaista tarinaa.
Etnisten alueiden romantisointi on tarpeetonta, mutta kertomuksen ei liioin tarvitse olla yksipuolisen ongelmalähtöinen. Sutisen mukaan kannattaa muistaa, että myös monet turistien nykyisin suosimat pittoreskit kaupunginosat, kuten San Franciscon Chinatown, ovat aikanaan olleet pahamaineisia maahanmuuttajalähiöitä. Ehkä myös nykyisten etnisten asuinalueiden tarina muuttuu vuosien myötä.
Varissuo on noussut yhdeksi Turun halutuimmista asuinalueista.
Kirjan jälkisanoihin on nostettu myönteinen esimerkki Suomen Turusta, Varissuolta, joka tunnetaan maahanmuuttajapainotteisena lähiönä. Aluetta ei ole kuitenkaan jätetty eristäytymään oman onnensa nojaan vaan yhteys muuhun kaupunkiin on pyritty säilyttämään.
Turkuun kaavaillun raitiotien itäinen päätepysäkki sijaitsisi Varissuolla, ja alueelle on tarkoitus rakentaa muun muassa uusi päiväkoti. Asunnonvälityssivusto Oikotie uutisoikin taannoin, että Varissuo on noussut yhdeksi Turun halutuimmista asuinalueista.