Artikkelikuva
Robottikoira Ukrainassa tammikuussa 2025.

Tekoälyn kehitys voi nopeuttaa myös tappajarobottien käyttöönottoa

YK:ssa keskustellaan robottiaseiden kiellosta, mutta edistys on hidasta, sillä monet maat haluavat kehittää robottiaseteknologiaa.

Sana “tappajarobotti” saattaa tuoda mieleesi 80-luvun Terminator-elokuvan. Tappajarobotit eivät ole kuitenkaan pelkästään scifiin kuuluvia kauhukuvia vaan myös kehitteillä olevaa aseteollisuutta.

Tappajaroboteilla, tai robottiaseilla, viitataan autonomisiin asejärjestelmiin (LAWs). Ne ovat koneita, jotka pystyvät tunnistamaan kohteensa ja ampumaan niitä ilman ihmistä. Toistaiseksi täysin itsenäisesti toimivia asejärjestelmiä ei ole käytössä, kerrotaan Sadankomitean sivuilla. Jonkin asteisia autonomisia aseita on kuitenkin jo ainakin Yhdysvalloilla, Britannialla, Israelilla ja Etelä-Korealla.

Robottiaseiden kannattajat uskovat, että koneet eivät tee inhimillisiä virheitä ja niiden käyttö voi säästää ihmishenkiä. Järjestelmien vastustajat nostavat esiin eettisiä ongelmia, esimerkiksi kysymyksen vastuusta: kone ei voi olla vastuussa sotarikoksista eikä erottaa siviiliä sotilaasta. Vaarana on myös se, että robottiaseet leviävät armeijalta poliisin ja rajavalvonnan käyttöön.

Ihan heti ei robottiaseita välttämättä saada kiellettyä, sillä kaikki maat eivät sitä halua.

Pitkään järjestelmien kehittyminen oli hidasta, mutta viime vuosien aikana suuria harppauksia ottaneen tekoälyn pelätään mahdollistavan autonomiset aseet. Ehkä siksi kysymyksessä on nyt aktivoiduttu kansainvälisesti.

Viime vuoden lopulla YK:n yleiskokouksessa 166 maata äänesti toista kertaa historiassa autonomisiin asejärjestelmien liittyvän päätöslauselman puolesta. Äänestyksessä annettiin YK:lle tuki järjestää keskusteluja järjestelmistä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan tämä osoittaa kiireellisen tarpeen avata neuvottelut järjestelmien kieltämisestä.

Ihan heti ei robottiaseita välttämättä saada kiellettyä, sillä kaikki maat eivät sitä halua. Esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia eivät puolla täyskieltoa, kertoo YK:n yleiskokoukseen osallistunut ihmisoikeusasiantuntija Bonnie Docherty Harvardin yliopiston julkaiseman Harvard Gazetten haastattelussa.

”Suurin osa maista, jotka ovat pyrkineet joko ei-sitoviin sääntöihin tai ei minkäänlaisiin toimiin, ovat niitä, jotka kehittävät teknologiaa. Ne eivät selvästikään halua luopua mahdollisuudesta käyttää sitä tulevaisuudessa”, Docherty toteaa

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!