Poikkeuksellisen niukat talvisateet ovat aiheuttaneet vakavan vesipulan Intian Kashmirin osavaltiossa.
Tähän aikaan vuodesta Kashmirin majesteettiset vuorenhuiput ovat tavallisesti paksun lumen peitossa. Ei tänä talvena – vuoden ensimmäisten viidenkymmenen päivän aikana Kashmirissa on satanut vain 29,8 millimetriä. Normaalisti vettä on tullut samassa ajassa 175,8 millimetriä.
Kargilin tavallisestikin vähäsateiselle vuoristoseudulle ei ole saatu sadetta lainkaan. Pakistanin rajan pinnassa sijaitsevassa Kathuassa sadevaje on 98 prosenttia, Kashmirin pääkaupungissa Srinagarissa 85 prosenttia.
Jotkut lausuvat ääneen Koraanin säkeitä, toiset kiroavat itseään synneistä, joiden vuoksi uskovat joen kuivuneen.
Mogulivallan aikana 1600-luvulla rakennettu Achabalin puutarha on kuuluisa vesiputouksestaan, ja puutarhan läpi virtaavasta joesta, jonka vedet ruokkivat pariakymmentä lähiseudun pikkukylää. Ensimmäistä kertaa vuosisatoihin joki on kuivunut. Kauhistuneet paikalliset asukkaat kerääntyvät rannoille. Jotkut lausuvat ääneen Koraanin säkeitä, toiset kiroavat itseään synneistä, joiden vuoksi uskovat joen kuivuneen.
Myös Kashmirin vesivarojen elämänlankana pidetyn Jhelumjoen pinta laskee jatkuvasti. Tällä hetkellä joenpinta on jo mittausasteikon miinuspuolella.
Professori Shakeel Romshoo selittää, mistä jokien kuivuminen johtuu.
”Vuorilta alajuoksun asutuille seuduille virtaavat joet saavat vetensä sulavasta lumesta. Viimeisen kuuden vuoden aikana Kashmirissa on satanut vain niukasti lunta, ja nyt me näemme seuraukset.”
”Lumisateet ovat koko Kashmirin väestölle tärkeä veden lähde. Kun lumen vähyys jatkuu pitemmän aikaa, joet ja purot alkavat kuivua. Se vaikuttaa vakavasti turismiin, maanviljelykseen ja ruokaturvaan, ja sillä on kauaskantoisia taloudellisia seurauksia.”
Osavaltiohallituksen viranomaiset kertovat, että sadevaje on heikentänyt tekoaltaiden täyttymistä kautta Kashmirin laakson. Viranomaiset pelkäävät, etteivät he tulevien kuukausien aikana pysty takaamaan asukkaille riittävää juomavettä.
Gulmargin pohjoinen hiihtokeskus on tällä hetkellä ensimmäistä kertaa miesmuistiin kuiva ja lähes lumeton. Hiihtokeskuksessa piti helmikuussa järjestää kansainväliset talviurheilukisat, mutta ne siirrettiin myöhemmäksi lumen vähyyden vuoksi. Helmikuun alussa tosin satoi vähän lunta, mutta se tapahtui liian myöhään. Tuhannet matkailijat olivat jo peruneet tulonsa.
Abdul Rahim Bhatilla, 73, on teekioski hiihtokeskuksessa.
”Olen elänyt täällä koko ikäni ja olen talvella aina nähnyt valkeaa lunta kaikkialla. Ennen en olisi pystynyt edes kuvittelemaan sitä, että maasto on tähän aikaan ruskean ruohon peitossa. Nyt turisteja ei tule ja elinkeinoni kärsii”, Bhat sanoo.
Hallitus ei ole ottanut vakavasti Kashmirissa meneillään olevaa ilmastokriisiä.
Talvikisojen lykkääminen ja turistien puute ovat paha taloudellinen isku paikallisille, joiden elanto on riippuvainen kummastakin.
Ravintoloitsija Peer Irfan jakaa Bhatin huolen matkailijoiden poissa pysymisestä.
”Hallitus ei ole ottanut vakavasti Kashmirissa meneillään olevaa ilmastokriisiä. Siitä kärsiville ei ole tarjottu mitään rahallisia korvauksia. Aiemmin vaadimme, että meidät vakuutettaisiin, jotta voisimme varjella elinkeinojamme. Hallitus ei ole kuitenkaan kuunnellut vaatimuksiamme.”
Turismi tuottaa Kashmirin bruttokansantuotteesta lähes seitsemän prosenttia. Käsityö-, kuljetus- ja majoitusalat ovat siitä suoraan riippuvaisia.
Kashmirin osavaltiohallituksen pääministeri Omar Abdullah toteaa, että ilmastonmuutos on Kashmirille vakava uhka. Varsinkin vesitilanne on vaikea.
”Emme valista tarpeeksi ihmisiä ilmastonmuutoksen vaaroista. Meillä on poliittisina johtajina siitä suuri vastuu”, hän myöntää.
Entinen ministeri Naeem Akhtar kehottaa hallitusta kuuntelemaan asiantuntijoita ja seuraamaan tilannetta tarkoin.
”Täytyy laatia lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja sen vaikutusten lieventämisestä. Lisäksi täytyy luoda vahinkorahasto korvaamaan ihmisten menetyksiä. Tätä apokalyptista tilannetta ei tulisi yrittää hoitaa pikaratkaisuilla vaan harkiten”, Akhtar vaatii.
Sahraminviljelijä Abdul Salam Mir kertoo, että kuivuus ja ennakoimattomasti vaihtelevat säät ovat vaikeuttaneet maanviljelijöiden asemaa.
”Meillä on nyt vain vähän toivoa. Akuutti vedenpuute muuttaa viljelykasvit kuiviksi, kuolleiksi korsiksi. Emme voi syyttää hallitusta tästä kriisistä. Ilmasto on muuttunut julmaksi”, Mir sanoo.
Kashmirin väestöstä 80 prosenttia on maanviljelijöitä, ja maatalous on osavaltion talouden selkäranka. Himalajan vuoriston juurella ilmasto mahdollistaa muualla Intiassa harvinaisten hedelmien ja kasvisten kasvatuksen.
Emme voi syyttää hallitusta tästä kriisistä. Ilmasto on muuttunut julmaksi
Tänä vuonna osavaltiohallitus on ohjeistanut maanviljelijöitä viivästyttämään istutuksia, sillä säät ovat huonot ja vettä on niukasti. Kashmirissa on maanviljelijöiden satovakuutusmekanismi, mutta sitä ei ole kunnolla pantu toimeen ja viljelijät ovat jääneet säiden armoille.
Jos talvisateiden vähäisyys jatkuu pitempään, Kashmirin tulevaisuus vaikuttaa synkältä.
”Ilman talvisateita kasvien kehitys vakavasti häiriintyy ja pitkän aikavälin seuraukset ovat hälyttäviä. Ellemme priorisoi metsitystä vähintään seuraavan vuosikymmenen ajan, tilanne muuttuu entistäkin pahemmaksi. Etenemme nyt erittäin kielteiseen suuntaan”, maataloustieteilijä tohtori Amjad M. Hussaini painottaa.