Kun Maailman Kuvalehden esiäidin Kumppanin ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1985, lehden kannessa oli sarvikuonolla railakkaasti ratsastava piirroshahmo. Kauas on tultu maailmasta ja asenteesta, jonka siivittämänä suomalaiset lähtivät 40 vuotta sitten parantamaan maailmaa.

Samaan aikaan jo tuossa kyseisessä, suomalaisia maailmalle kehitysjoukkoihin kannustavassa numerossa kuitenkin tiedostettiin asetelma, jossa myös me kehittyneessä maailmassa voisimme oppia jotain kehittyvien maiden ihmisiltä. Vertaisoppimisen siemen oli jo olemassa.

Ei kannata lähteä uskoen omaan etevämmyyteen ja kehittyneisyyteen.

Toimittaja ja tutkija Kristiina Koivunen kirjoittaa jutussaan Miehillä helpompaa kuin naisilla Tansaniassa kehitysjoukkolaisena seitsemän vuotta työskennelleen Marjetta Karttusen kokemuksista: ”Tekninen kehitys sinällään ei ratkaise ongelmia. Ei kannata lähteä uskoen omaan etevämmyyteen ja kehittyneisyyteen. Monissa asioissa afrikkalaiset ovat kehittyneempiä kuin suomalaiset, esimerkiksi ihmissuhteiden hoidossa”, Karttunen sanoo.

Samaisessa lehdessä kysyttiin: Lopetetaanko koko kehitysapu? ja ehdotettiin, että mikäli Suomi lopettaisi esimerkiksi Tansaniaan kohdistuvan kehitysavun, kaikki suomalaiset voisivat alkaa juoda tansanialaista Africafeeta Juhla Mokan sijaan. Näin Tansania voittaisi.