Terveyttä, koulutusta ja vaurautta. Näitä kolmea osatekijää punnitaan inhimillisen kehityksen indeksissä (human development index, HDI), joka on yksi tunnetuimmista ihmisten hyvinvointia eri valtioissa tarkastelevista mittareista.
Pakistanilainen taloustieteilijä Mahbub ul-Haq kehitti HDI:n työskennellessään YK:n kehitysjärjestö UNDP:ssä 1980-luvun lopulla. Ajatuksena oli luoda mittari, joka huomioisi pelkän talouden lisäksi myös inhimillistä hyvinvointia. Niinpä HDI:n kolme osatekijää ovat elinikä, koulutukseen käytetyt vuodet sekä henkeä kohden laskettu bruttokansantulo.
UNDP on julkaissut inhimillisen kehityksen raporttia vuodesta 1990 lähtien. Parissa viimeisimmässä raportissa HDI:n ykkössijalle on noussut Sveitsi.
Erikseen tarkasteltuna Sveitsi ei ole ykkössijalla yhdessäkään HDI:n osatekijässä: japanilaiset elävät pidempään, saksalaiset kouluttautuvat enemmän ja muutamassakin maassa on suurempi henkeä kohden laskettu bruttokansantuote. Sveitsi on kuitenkin kaikilla mittareilla niin lähellä kärkeä, että HDI:n laskukaavalla se nousee kokonaisuutena arvioiden ykköseksi. Ero kakkossijalla olevaan Norjaan on tosin äärimmäisen pieni.
Vaikka HDI luotiin bruttokansantuloa täydentäväksi hyvinvoinnin mittariksi, myös sitä itseään on sittemmin tarkasteltu kriittisin silmin. Vuodesta 2010 lähtien inhimillisen kehityksen raporteissa on esitelty muutamia vaihtoehtoisia tapoja laskea maailman maiden kehittyneisyyttä.
Yksi niistä on epätasa-arvon huomioiva inhimillisen kehityksen indeksi (IHDI), jossa pisteytykseen tulee sitä enemmän miinusta, mitä epätasa-arvoisempia maat ovat HDI:n perinteisillä mittareilla.
IHDI huomioi ihmisten välisen tasa-arvon, mutta se tarkastelee edelleen vain ihmisen hyvinvointia eikä kiinnitä mitään huomiota siihen, millaisia ympäristövaikutuksia tuon hyvinvoinnin tuottamisella on.
Tämä ei tuota valtavan suuria muutoksia listan ylä- tai alapäähän. Sveitsi putoaa muutaman pykälän alaspäin, Islanti puolestaan nousee kolmannelta sijalta ykköseksi. Pohjoismaista Suomi nousee useamman sijan, Ruotsi sen sijaan putoaa. Eniten sijoitustaan petraavat Kirgisia ja Azerbaidžan.
IHDI huomioi ihmisten välisen tasa-arvon, mutta se tarkastelee edelleen vain ihmisen hyvinvointia eikä kiinnitä mitään huomiota siihen, millaisia ympäristövaikutuksia tuon hyvinvoinnin tuottamisella on.
Niinpä uusimpiin HDI-raportteihin on laskettu myös planetaariset paineet huomioiva inhimillisen kehityksen indeksi (PHDI). Siinä rokotetaan pisteitä hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen kulutuksen perusteella. Tämän vertailun ykköseksi nousi uusimassa raportissa Britannia.
Maailman korkein inhimillinen kehitys (HDI-arvo)
