Artikkelikuva
Varhaiskasvatuksen opettaja Rocío Telinkangas on elänyt Suomessa vuodesta 2011. Hän ei pidä uuden presidentin Javier Milein asenteesta naisia kohtaan, mutta uskoo, että Argentiina menee nyt silti parempaan suuntaan.

“Miehellä ei ole oikeutta päättää naisen vartalosta, mutta maan talous on niin huonossa kunnossa, että aborttilaki on laitettava sivuun” – Moni Suomessa asuva argentiinalainen äänesti presidentti Javier Mileitä

Uusi presidentti Javier Milei vannoo korjaavansa Argentiinan talouden leikkaamalla julkisia kuluja. Sanoma on yksinkertainen: rahat ovat loppu. Mitä ajattelevat hänen Suomessa asuvat kannattajansa?

Argentiina ja Suomi ovat lukuisista eroistaan ja etäisyydestään huolimatta jakaneet pitkään yhteisen yhteiskunnallisen perusajatuksen: käsityksen valtiosta, jonka velvollisuus on suojella ja tukea kansalaisiaan. Toisin kuin suurimmassa osassa Amerikoista, Argentiinassa tarjotaan ilmaiseksi korkealaatuista koulutusta ja terveydenhoitoa – myös ulkomaalaisille. Kulttuuria ja tieteitä on perinteisesti tuettu runsain julkisin varoin.  

Marraskuussa presidentinvaalit voittaneen Javier Milein, 53, nousu politiikassa on monin tavoin poikkeuksellinen. Ensinnäkään hän ei edusta yhtään maan perinteisistä puolueista. Toisaalta hän lienee maailman ensimmäinen demokraattisesti valittu johtaja, joka määrittelee itsensä ”anarkokapitalistiksi”. Anarkokapitalismi on libertaristisen yhteiskuntaopin suuntaus, joka painottaa radikaalisti markkinoiden vapautta ja julkisen valtiovallan minimointia. Se on vastakohta Argentiinaa viime vuosikymmenet hallinneelle peronismille, jota määrittää päinvastainen käsitys markkinoiden sääntelystä, julkisesti rahoitetuista palveluista ja vahvasta valtiosta. 

Milei muun muassa vastustaa oikeutta aborttiin ja uskoo ilmastonmuutoksen olevan “kulttuurimarxismin valhe”.

Kansainvälinen media on määritellyt Milein populistiseksi äärioikeistolaiseksi, entisten presidenttien Donald Trumpin ja Brasilian Jair Bolsonaron seuraan. Milei muun muassa vastustaa oikeutta aborttiin ja uskoo ilmastonmuutoksen olevan “kulttuurimarxismin valhe”. Hän myös kyseenalaistaa Argentiinan viimeisen sotilasdiktatuurin uhrien lukumäärän. 

Mutta toisin kuin Trumpin tai Bolsonaron, Milein valinta ei ollut täpärä. Hän voitti vastustajansa, oikeistoperonisti Sergio Massan yli 11 prosentin enemmistöllä vaalien toisella kierroksella. Suosio ei silti ollut itsestäänselvyys. Häntä äänestäneitä yhdistää ajatus siitä, että Milei on arvaamaton hyppy tuntemattomaan, mutta ennen kaikkea tarpeellinen irtiotto menneisyydestä. 

Aniharva argentiinalainen uskoo, että maassa voi enää rakentaa tulevaisuutta. Taloutta on pitkään vaivannut hyperinflaatio ja devalvaatio. Kotitalouksien säästäminen tuntuu järjettömältä, sillä peson arvo voi romahtaa hetkessä. Suurin osa ihmisistä vaihtaa palkkoina ansaitut pesot dollareiksi. Moni lähtee kokeilemaan onneaan ulkomaille. 

Helsingin Kalliossa asuvalle Nelson Cabreralle Milei oli ensimmäinen ehdokas, jota hän on äänestänyt vakaumuksesta eikä pienemmän pahan periaatteella.

Euroopassa Espanjan ja Italian ohella myös Suomi kiinnostaa argentiinalaisia poliittisen ja taloudellisen vakautensa vuoksi. Ohjelmistoalalla työskentelevä, Milein kannattaja Nelson Cabrera, 34, on asunut Suomessa kolme vuotta. Hän sanoo äänestäneensä viime vaaleissa ensimmäistä kertaa vakaumuksesta. Näin siitä huolimatta, ettei hän ole kaikesta samaa mieltä Milein kanssa. Koulutuksen ja terveydenhuollon puolesta hän ei silti pelkää.

“Olen kuullut enemmän pelottelua yksityistämisellä Milein vastustajien kuin hänen omasta suustaan. Tällä hetkellä hänellä on muita prioriteetteja enkä usko hänen rajoittavan näitä tärkeitä palveluita”, Cabrera sanoo. Hän myöntää, että jostain on silti pakko säästää: “Milei voitti, koska hän sanoi asioita, jotka eivät ole kauniita, mutta ne ovat tosia. Olemme väsyneitä kuulemaan samoja diskursseja ja valheita. Leikkaukset tulevat olemaan vaikeita, mutta tarpeellisia.”

Argentiinalaiset tukevat laajasti julkista koulutusta ja terveydenhoitoa, myös Milein kannattajat. He uskovat silti, että järjestelmää on muutettava. Yliopistoissa ilmaiseksi opiskelevien ulkomaalaisten pitäisi maksaa verovaroin kustannetusta koulutuksesta tavalla tai toisella. Näin kokevat Cabreran kanssa Suomessa pitkään asuneet argentiinalaiset Rocío Telinkangas, 36 ja Daniel Hernán Sanfilippo, 37. Telinkangas on varhaiskasvatuksen opettaja ja Sanfilippo on turistiopas sekä audiovisuaalinen ohjaaja. Molemmat äänestivät Mileitä. 

Daniel Hernán Sanfilippo on asunut Suomessa kolme vuotta. Hän ihailee suomalaisten kykyä yhteistyöhön yli puoluerajojen. 

Kannattajia jakavat etenkin abortti- ja ympäristökysymykset. Cabrera ja Telinkangas uskovat aborttioikeuteen, mutta se ei saanut heitä äänestämään toisin.

“Miehellä ei ole oikeutta päättää naisen vartalosta. Mutta maan talous on niin huonossa kunnossa, että kaikilla ei ole mitä syödä. On surullista sanoa niin, mutta aborttilaki on laitettava sivuun. Ensin on turvattava perustarpeet”, Telinkangas sanoo.

Sama pätee hänen mukaansa ilmastonmuutokseen ja myös tieteiden ja taiteiden rahoitukseen. Ne ovat toissijaisia, kunnes talous on paremmassa kunnossa.

“Suomessa voidaan keskittyä näihin asioihin, koska Suomi on rikas maa ja lähes kaikilla on töitä. Jos kaduilla on lapsia, jotka etsivät ruokaa roskakoreista, kuten meillä Argentiinassa, ei siinä ala miettimään, jaotellako lasit erikseen muoveista”, Telinkangas jatkaa. 

Sanfilippo on samaa mieltä:  “Entiset hallitukset ovat olleet todella suosittuja, mutta myös äärimmäisen populistisia. Ne ovat yrittäneet ostaa ääniä lupaamalla etuja, joihin ei ole varaa.”

Sanfilippo sanoo, että kaikista lupauksista huolimatta aiempien hallitusten jälkeen on ollut enemmän köyhyyttä ja väkivaltaa, enemmän lapsia kaduilla ja vähemmän työpaikkoja. 

“Edellisten hallitusten ongelma oli, että niiden politiikka ajoi maata pysyvään taantumaan. Sieltä pois pääseminen tulisi viemään paljon pidempään kuin Milein kanssa.”  

Rocío Telinkangas suree Argentiinan jakautumista, joka pahimmillaan rikkoo ystävyyksiä ja perheitä.

Cabrera, Telinkangas ja Sanfilippo sanovat, että edelliset hallitukset käyttivät diktatuurien poliittisia vainoja hyväkseen ja loivat menneisyyden avulla mustavalkoisen vastakkainasettelun nykyhetkeen. He arvioivat, että presidentti Milei irtisanoutuu tästä lähtökohdasta ja tähtää uudenlaiseen näkökulmaan. 

“Peronismi teki politiikasta jalkapalloa”, sanoo Telinkangas. “Argentiina on aina ollut erittäin politisoitunut maa, mutta viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtui entistä syvempi jakautuminen. Perheet ja ystävyydet hajoavat”, hän lisää.  

Sanfilippo arvioi, että Suomessa puolueet ovat päinvastoin aina pyrkineet tekemään yhteistyöstä ja etsimään yhteisiä tavoitteita. Siksi Suomi on menestynyt. 

 “Argentiinan poliittinen kenttä on äärimmäisen hajallaan. Se ei kykene yhteistyöhön eikä siksi kehity. Yksi hallitus ei voi muuttaa asioita. Tulisi pyrkiä yhteisiin kehityslinjoihin ja toimia ketjussa. Muuten ei ole kasvua.”  

“Jos Milei sen sijaan tekee virheitä ja kansa hankkiutuu hänestä eroon, minusta se olisi upeaa, koska vain kansan äänellä on merkitystä Argentiinassa. Saman äänen pitäisi kuitenkin tunnustaa köyhyys ja myöntää, että se johtuu edellisistä hallituksista. Jos aiemmat päättäjät eivät osanneet korjata ongelmia, niin tulkoon joku muu, joka osaa ratkaista ne.” 

Argentiinan uusi presidentti Javier Milei tunnustautuu ”anarkokapitalistiksi” ja pukeutuu mielellään nahkatakkiin. Kuva: Lehtikuva/Chine Nouvelle/ Sipa.

Javier Milei

Argentiinan uusi presidentti Javier Gerardo Milei (s. 1970) astui valtaan 10. joulukuuta 2023. Presidentin hallintokausi on neljä vuotta. Istuva presidentti voi asettua ehdolle yhdelle perättäiselle jatkokaudelle. 

Milei on koulutukseltaan taloustieteilijä. Ennen poliittista uraansa hän opetti yliopistoissa ja työskenteli pankkialalla asiantuntijana. 2010-luvun puolivälissä hän nousi julkisuuteen television keskusteluohjelmien ja kolumnien sekä muiden kirjoitusten kautta. 

Milei on ensimmäinen vuonna 2018 perustetun Partido Libertario -libertaaripuolueen istuva presidentti. Hän määrittelee itsensä anarkokapitalistiksi. 

Viimeisen sotilasdiktatuurin (1976-1983) jälkeen Argentiina palasi demokratiaan vuonna 1983. Sen jälkeen peronistipuolueita edustava presidentti on johtanut maata reilut 28 vuotta. Peronismi juontaa nimensä presidentti Juan Domingo Perónin politiikasta. Hän johti maata vuosina 1946-1955 ja 1973-1974.  

Diktatuurin jälkeistä Argentiinaa ovat varjostaneet toistuvat talousongelmat. Vuoden 2023 inflaation arvioidaan olleen n. 175 prosenttia.  Sen ennakoidaan nousevan yli 200 prosenttiin vuonna 2024. 

Harmaa talous on maassa laajaa ja käsittää joidenkin arvioiden mukaan lähes 45 prosenttia kaikista työntekijöistä.  

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!