Vaalimainoksia teiden varsilla, radiossa, TikTokissa ja opiskelijoiden tapahtumissa. Etelä-Afrikan yleisvaalit (general election) järjestetään 29. toukokuuta. Vaaleissa valitaan sekä parlamentin jäsenet että provinssien lainsäädäntöelimet viisi vuotta kestävälle kaudelle.
Etelä-Afrikan vaalit eroavat Suomen vaaleista sillä, että vaaleissa ei äänestetä puolueen ehdokasta vaan itse puoluetta. Puolue valitsee jäsenistöstään parlamentin jäsenet ja myös presidentin.
Maan nykyinen presidentti on ANC-puolueen Cyril Ramaphosa. ANC (African National Congress) on Etelä-Afrikan liberaali liike, joka oli myös Nelson Mandelan puolue vuoden 1994 vaaleissa. Nykyään puolue on enemmän keskellä. ANC on ollut maan suurin puolue ensimmäisistä demokraattisista vaaleista lähtien eli jo 30 vuotta.
Gallupien mukaan ANC on ensimmäistä kertaa vaarassa menettää valta-asemansa. Reuters uutisoi toukokuun lopulla, että ANC:n kannatus ennen vaaleja on 44,8 prosenttia, kun edellisissä vaaleissa se oli 57,5 prosenttia. Toiseksi suurin puolue DA (Democratic Alliance) on virallinen oppositio ANC:lle ja asettuu politiikan kentällä keskelle.
DA on ANC:ta suositumpi esimerkiksi Länsi-Kapissa. Siellä sijaitsee myös Stellenboschin yliopisto. Yliopiston opiskelija Mari Koegelenberg, 21, äänestää DA:ta, koska se on hänen mielestään tapa saada ANC pois vallasta. Hän ei kuitenkaan allekirjoita kaikkia DA:n linjauksia.
”Tuntuu, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja”, Koegelenberg sanoo.
Puolueet yrittävät vaikuttaa kampanjoinnillaan etenkin nuoriin, jotka äänestävät ensimmäistä kertaa. Koegelenberg kertoo nähneensä DA:n puheenjohtajan John Steenhuisenin tekevän henkilökohtaista kampanjointia TikTokissa.
DA panostaakin sosiaalisen median mainontaan. Eteläafrikkalainen uutislähde News24kertoo, että DA käyttää 2,7 miljoonaa Etelä-Afrikan randia, eli noin 136 tuhatta euroa, sosiaalisen median mainontaan kuukaudessa. ANC ja kolmanneksi suurin puolue EFF (Economic Freedom Fighters) eivät budjetoi ollenkaan rahaa sosiaalisen median mainontaan.
Nabbihun Jacobs, 21, on myös huomannut DA:n suuren budjetin sosiaalisessa mediassa.
”Toisaalta näen, että DA myös päättää kohderyhmänsä näin. Heidän kampanjointinsa ei tavoita ihmisiä, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa tai joilla ei edes ole nettiyhteyttä.”
ANC ja EFF luottavat pääosin katukampanjointiin. Andile Mthimkulun, 27, on nähnyt mainoksia, joissa EFF järjestää juhlia etenkin townshipeissä. Townshipit ovat köyhiä asuinalueita, joille ei-valkoisia kansalaisia sijoitettiin apartheidin aikana.
”Mainosten mukaan puheenjohtaja Julius Malema on DJ näissä juhlissa”, Mthinkulu kertoo.
Mthimkulun isä sanoi edellisten, eli vuoden 2019 vaalien aikaan, ettei tämän pitäisi äänestää. Isän mielestä Mthimkulu ei tiennyt tarpeeksi äänestääkseen “oikein”. Vaalien alla uskotaan tapahtuvan paljon painostusta ja jopa manipulointia äänestämiseen.
”Kunnioitin isääni ja en äänestänyt. Nyt aion äänestää.”
Mthimkulu alkoi kyseenalaistaa maan hallintoa, kun hän kuuli edellisen presidentin Jacob Zuman erottamisesta.
Maan edellistä presidenttiä ja ANC:n puheenjohtajaa Zumaa syytettiin laajasta korruptiosta ja valtion rahojen väärinkäyttämisestä. Hänet erotettiin presidentin tehtävistä 2018. BBC kertoo, että vuonna 2021 hän sai vankeusrangaistuksen kieltäytyessään osallistumasta korruptiotutkintaan.
Kauther Jardine, 22, opiskelee politiikkaa yliopistossa ja on ylpeä siitä, että hänellä on siihen mahdollisuus. Hänen vanhemmillaan ei sitä nimittäin ollut.
”On surullista, miten apartheidin lopettanut puolue on muuttunut näin paljon huonompaan suuntaan”, Jardine kertoo.
Jardine ei ole vielä varma, mitä puoluetta hän aikoo äänestää. Hänen mielestään tärkeimmät vaaliteemat liittyvät nuoriin. Vaikka jokainen saa hakea opiskelemaan mitä haluaa, ei kaikilla kuitenkaan ole oikeasti mahdollisuutta opiskella.
”Kaikilla ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja tai edes elämistään opintojen aikana. Lisäksi peruskoulu ei ole tasavertainen kaikille, vaikka se ilmainen onkin.”
Etelä-Afrikka kamppailee myös kasvavien tuloerojen ja köyhyyden kanssa. Osa kansalaisista on tyytymäton ANC:n johtamaan politiikkaan. Työttömyys ja asukasmäärät townshipeissa ovat kasvaneet. Eteläafrikkalainen tilastokeskus Stats SA kertoo, että vuonna 2023 työttömien työnhakijoiden määrä Etelä-Afrikassa oli 31,9 prosenttia väestöstä, enemmän kuin tilastojen mukaan on missään muualla maailmassa.
Emma Thom, 21, muistaa hetken, kun hän alkoi kyseenalaistaa kotimaansa politiikkaa. Hän oli 5-vuotias ja lähdössä uintiharjoituksiin. Sitten sähkökatko iski.
”Emme saaneet autotallin ovea auki, joten jouduimme kävelemään sinne. Kiirehdimme ja olimme melkein myöhässä.”
Sähkökatkot (load shedding) ovat Etelä-Afrikan virallisen sähköyhtiön Eskomin tapa säännöstellä sähköä. Sähkökatkot saivat alkunsa energiakriisistä vuoden 2007 loppupuolella ja jatkuvat edelleen.
”Tuntuu kuitenkin oudolta, että nyt vaalien alla ei ole ollut sähkökatkoja yli kuukauteen. Mistä sähkö yhtäkkiä riittää kaikille”, Thom ihmettelee.
Callum Gafner, 25, haluaisi, että maassa olisi enemmän pieniä puolueita. Hänen mielestään parlamenttipaikkojen pitäisi jakautua tasaisemmin puolueiden välillä, jolloin syntyisi koalitiohallitus.
ANC:lla on nykyisessä 2019-2024 kauden parlamentissa 230 paikkaa 400:sta. DA:lla paikkoja on 84 ja EFF:llä on 44. Johtavalla puolueella täytyy olla yli puolet paikoista saadakseen valta-aseman.
”En usko, että yksi puolue tulee ratkaisemaan kaiken. Tarvitaan variaatiota ja kaikkien arvoille sopivia puolueita.”
