Näkökulmat

  -henkilökuva

”Globaalin etelän maiden velkaa käytetään poliittisena ja taloudellisena kuristusvälineenä”

Iso osa maailman veloista ovat epäreiluja tai jopa laittomia. Nyt uusi kansainvälinen liike kyseenalaistaa, kuka on velkaa ja kenelle, kirjoittaa toimittaja Esa Salminen kolumnissaan.

Maailmanlaajuinen kansalaisliike vaatii globaalin etelän maiden velan peruuttamista ja rahojen käyttämistä ilmastotoimiin. Törmäsin Debt for Climate -liikkeeseen tänä vuonna ja se kuulosti tutulta.

Oman aktivismini alussa 1990-luvun lopulla kerättiin nimiä Jubilee 2000 -vetoomukseen. Perusteet olivat samankaltaiset kuin nykyään.

Iso osa veloista on epäreiluja tai jopa laittomia: niitä ovat ottaneet aiemmat diktaattorit, rahojen käyttö on ollut korruptoitunutta ja lainojen myöntäminen myös lainanantajien omien sääntöjen vastaista.

Velkaa käytetään poliittisena ja taloudellisena kuristusvälineenä, jolla valtioita pakotetaan kaivamaan malmia maaperästä ja kaatamaan metsiä. Alkuperäiskansoja ajetaan mailtaan.

Meidän pitäisi lopettaa luonnonvarojen kaivaminen vain siksi, että saisimme velan maksettua

Sain yhteyden kampanjan aktiiveihin Scarlettiin ja Dianx:aan. He kertoivat, että kampanjassa on mukana 30 maata, ja toimintaa esimerkiksi Maailmanpankin ja IMF:n vuosikokousten ja G7- ja G20-maiden huippukokousten yhteydessä. Kampanja kyseenalaistaa, kuka on velkaa ja kenelle. Jos katsotaan historiaa, siirtomaa-aikaa ja päästöjä, onkin oikeastaan niin, että globaali pohjoinen on velkaa globaalille etelälle.

”Meidän pitäisi lopettaa luonnonvarojen kaivaminen vain siksi, että saisimme velan maksettua”, meksikolainen Dianx sanoi.

Hän sanoi, että myös velanottajien pitää muuttua. Esimerkiksi Meksikossa on ollut progressiivisia hallituksia, jotka ovat saaneet velkoja mitätöityä ja asioita parannettua, mutta niiden jälkeen on tullut konservatiivisempia hallituksia, jotka ovat taas ajaneet maan
velkaan.

Tämä oli tärkeä pointti myös meille Jubilee-aktiiveille. Kenen vika se on, jos huono johtaja on ottanut ulkomaiselta pankilta velkaa, hassannut sen kansasta välittämättä ja vielä lähettänyt suuren osan omille tileilleen ulkomaisiin pankkeihin?

Jubilee 2000 oli massiivinen kampanja. Yli 21 miljoonaa ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, ja lopulta yli sata miljardia dollaria velkoja mitätöitiin.

Silti velkataakka on yhä hurja.

Matalan ja keskitulon maiden yhteenlaskettu velka oli viime vuonna yli 3 000 miljardia dollaria, ja se on tuplaantunut vuodesta 2010. Velanhoito heikentää maiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää köyhyyttä.

On siis paikallaan, että velkakampanja on herätetty henkiin. Jubilee on ikivanha juutalainen käsite, joka tarkoittaa puhtaalta pöydältä aloittamista, velkojen mitätöimistä ja orjien vapauttamista määräajoin. Katolinen kirkko viettää Jubilee-vuotta 25 vuoden välein, seuraava on 2025.

Ehkä ensi vuonna uudet kampanjoijat saavat enemmän aikaan kuin me saimme 25 vuotta sitten.

Kirjoittaja on globaalia kehitystä seuraava vapaa toimittaja.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!