Jakartan suurimmassa kiinalaiskorttelissa, Glodokissa, kaupungin vanhimman buddhalaisen temppelin, Dharma Bhaktin, edessä olevalla kujalla näky ja haju on hurja. Tien varteen on pystytetty kojuja, joiden eteen on kasattu kymmeniä lintuhäkkejä. Ilmassa leijuu pöly ja lintujen viserrys katoaa autojen ja moottoripyörien meteliin.
Linnut on tuotu kadulle myytäväksi, mutta ei lemmikiksi. Lintuja ostetaan, jotta ne voidaan vapauttaa.
Donny (ei kerro sukunimeään), on myynyt lintuja samalla kadulla yli kymmenen vuoden ajan. Hän kertoo ostavansa lintuja myös itse.
”Ihmiset uskovat hyvään onneen ja hyvien tekojen voimaan. Vapauttamalla lintuja he pyrkivät hankkimaan itselleen suotuisan kohtalon. Lintujen vapauttamisen katsotaan tuovan mukanaan hyvää karmaa, terveyttä, pitkää ikää ja menestystä työelämässä.”
Lintukaupan taustalla on yli tuhatvuotinen Kiinan buddhalainen perinne. Buddhalaisen uskonnon keskeisenä periaatteena on myötätunnon osoittaminen kaikkia elollisia olentoja kohtaan. Vangittu eläin symboloi kärsimystä ja vankeutta, joten vapauttamalla eläimiä, kuten lintuja, kaloja ja kilpikonnia, buddhalaiset pyrkivät vähentämään niiden kärsimystä ja ilmaisemaan myötätuntoa.
Adam Malik, 24, on työskennellyt lintujen myyjänä vasta puolisen vuotta. Hänen mukaansa lintuja voi ostaa ja vapauttaa niin omaksi ilokseen kuin koko perheen hyvinvoinnin parantamiseksi.
”Jos perheenjäsen on sairas, voi ostaa hänen ikää vastaavan luvun lintuja. Kun linnut vapautetaan, ne tuovat parempaa onnea sairastuneelle.”
Itselleen Malik ei osta lintuja tai vapauta niitä paremman karman toivossa, sillä hän on muslimi. Donnyn mukaan lintuja ostavat kuitenkin ihmiset eri uskonnoista, joten pelkästään buddhalaisten perinne se ei hänen mukaansa ole.
Glodokin katujen pieniin häkkeihin on ahdettu viererysten kymmeniä lintuja. Yhdessä häkissä on myyjän mukaan noin sata lintua. Donny arvelee myyvänsä lintuja noin tuhat päivässä, eli kymmenen häkillisen verran.
Myyntipahtuma käy nopeasti. Asiakas kertoo kuinka monta lintua hän haluaa ostaa. Donny avaa häkin tottunein ottein ja työntää kätensä häkkiin poimiakseen linnut. Koska asiakas ei itse halua päästää eläimiä vapaaksi, myyjä vapauttaa ne ilmaan, ja saa sitten maksun seteleinä.
Yhden pikkulinnun hinta on noin 2000 Indonesian rupiaa, euroissa noin 0,12 senttiä. Kyyhkysen hinta on korkeampi, noin viidentoista euron paikkeilla. Mitä isompi eläin on, sen paremmin sen uskotaan kerryttävän hyvää karmaa ja onnea. Malikin mukaan isompia lintuja kuitenkin myydään harvoin, ehkä muutaman kerran kuukaudessa.
Seuraava asiakas haluaa ostaa enemmän pikkulintuja, joten ne pakataan valkoiseen laatikkoon. Laatikossa ei ole tilaa lentää, joten linnut asettuvat istumaan orsille. Tällä kertaa asiakas haluaa itse vapauttaa linnut ja myyjä auttaa laatikon kantamisen kanssa. Laatikko asetetaan tien sivuun jakkaran päälle. Kun asiakas raottaa laatikon kantta, linnut pyrähtävät vapauteen. Viimeisetkin linnut saadaan liikkeelle laatikkoa voimakkaasti kopauttamalla.
Vaikka ajatus lintujen vapauttamisesta tuntuu lohdulliselta, harvat niistä pääsevät pysyvästi vapauteen. Kun ostajat ovat vapauttaneet linnut, ne pyydystetään takaisin häkkeihin ja myydään uudelleen.
Donnyn mukaan nämä linnut ovat tulleet Jakartaan Mojokerton kaupungista, Itä-Jaavalta. Hän ei vastaa kysymykseen siitä, onko kyseessä laiton toiminta. Mutta tämän puolesta puhuvat useat artikkelit ja tutkimukset.
WWF:n vuonna 2015 tekemä tutkimus osoittaa, että laiton lintukauppa on suuri uhka monille lintulajeille Indonesiassa. Tutkimuksen mukaan 98 prosenttia myytävistä linnuista on kotoisin Indonesiasta ja niitä pyydetään laittomasti.
Vaikka Indonesiassa onkin sallittua kaupata suojelemattomia lintulajeja, maa kielsi luonnonvaraisten lintujen pyynnin ja kaupankäynnin jo vuonna 2002. Tämä tarkoittaa sitä, että villien lintujen pyynti ja kauppa on Indonesiassa laitonta riippumatta siitä, onko kyseinen laji suojeltu vai ei.
Ahtaat häkit, ruoan ja veden puute sekä pitkät kuljetusmatkat tarkoittavat sitä, että monet linnuista kuolevat jo matkalla myytäväksi.
Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden Indonesian kirjeenvaihtaja.
