Artikkelikuva
Lähi-idän asiantuntijat ja tutkijat ovat huolissaan Israel-Hamas -konfliktin vaikutuksista siviileihin. Kuvassa vuoden 2012 pommituksen jälkiä Khan Younisin kaupungissa, Gazassa.

Viisitoista Lähi-idän asiantuntijaa lähetti presidentti Niinistölle vetoomuksen Palestiinan siviilien tilanteen turvaamisesta: ”Toivomme, ettei Suomi jää väärälle puolelle historiaa” 

Hamasin terrori-iskuja seuranneet Israelin vastatoimet ovat johtaneet humanitaariseen kriisiin Gazassa. Lähi-idän asiantuntijat ja tutkijat ovat huolissaan Palestiinan siviilien tilanteesta.

Viisitoista Lähi-idän asiantuntijaa ja tutkijaa on kirjoittanut ja lähettänyt vetoomuksen tasavallan presidentille Sauli Niinistölle Israelin ja Palestiinan tilanteeseen liittyen.

Vetoomuksessa asiantuntijat pyytävät, että presidentti Niinistö vaatii välitöntä tulitaukoa konfliktin osapuolten välille, kansainvälisen oikeuden kunnioittamista sekä humanitaarisen avun sallimista Gazaan. 

Neljä vuotta Gazassa asunut humanitaarisen työn asiantuntija Merit Hietanen kertoo, että vetoomus on tehty, koska asiantuntijat ovat huolissaan siviilien tilanteesta Palestiinassa, eritoten Gazassa.

”Tilanne on äärimmäisen vakava tällä hetkellä. Osapuolet eivät kunnioita sodan oikeussääntöjä, eikä sitä tunnuta vaativan heiltä.”

Terroristi- ja ääriliike Hamas teki 7.10. lauantaina tuhoisan terrori-iskujen sarjan Israeliin. Iskussa kuoli YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) mukaan noin 1 300 ihmistä. Tämän jälkeen Israel julisti sodan Hamasia vastaan ja alkoi pommittaa Gazan kaistaa.  

Israelin vastahyökkäyksessä Gazassa on kuollut reilussa viikossa OCHA:n mukaan yli 2 800 palestiinalaista. Lisäksi Israel on katkaissut Gazasta veden ja sähkön. Rajat on suljettu myös ruoka- ja lääkelähetyksiltä. YK ja ihmisoikeusjärjestöt puhuvat humanitaarisestä kriisistä.

Koti voi tuntua turvallisemmalta, kuin lähteä ulos pommituksen keskelle etsimään turvaa.

Yksi suurimmista uhista Palestiinan siviiliväestölle on Israelin valtion ilmoittama maahyökkäys, Hietanen sanoo. Israel on sanonut valmistautuvansa maahyökkäykseen. Hyökkäyksen ajankohtaa ei tiedetä.

Gaza on tiheästi asuttu alue. Se on noin Espoon kokoinen ja siellä asuu 2,2 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet on lapsia. Israel on määrännyt, että Gazan palestiinalaissiviilit siirtyvät alueen eteläosaan evakkoon. Moni ei kuitenkaan halua siirtyä ja siihen on monta syytä.  

Esimerkiksi ruoka ja vesi ei riitä kaikille, ihmisillä ei ole etelässä paikkaa mihin mennä ja moni pelkää, ettei kotiin ole enää paluuta, Hietanen kertoo. 

”Monet pelkäävät lähteä ulos kodistaan. Koti voi tuntua turvallisemmalta, kuin lähteä ulos pommituksen keskelle etsimään turvaa.” 

Tällä hetkellä Gazan puolella vaarana on se, että konflikti eskaloituu edelleen ja suuri määrä siviilejä kuolee. YK:n miehitetyn Palestiinalaisalueen erityisraportoija Francesca Albanese varoittaa etnisistä puhdistuksista. 

“Gazasta tulee jo nyt tosi hurjia kuvia ja videoita. Siellä kuolee jatkuvasti perheitä ja lapsia. Gazassa tarvitaan humanitaaristä apua, etenkin terveydenhoitoa”, Hietanen sanoo.

On olemassa monia keinoja, jotka presidentti Niinistö ja Suomi voivat ottaa käyttöön tilanteeseen puuttumiseksi. Konflikti voidaan esimerkiksi tuomita julkisesti, voidaan vedota Israelin poliittiseen johtoon, puhutella maan suurlähettilästä ja vaikuttaa EU:n yhteiseen linjaan, Hietanen luettelee. 

Hietanen muistuttaa, että jos tilanteeseen ei puututa, koko kansainvälisen järjestelmän uskottavuus uhkaa kärsiä. Järjestelmä perustuu siihen, että maat noudattavat kansainvälistä oikeutta, kuten humanitaarista lakia. Myös läheisiltä kumppaneilta pitäisi vaatia kansainvälisen oikeuden noudattamista, Hietanen sanoo. 

”Toivomme, ettei Suomi jää väärälle puolelle historiaa. Se, että puolustamme kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää kaikissa tilanteissa ei ole vain Palestiinan siviiliväestön etu, vaan myös Suomen ja pienten maiden etu.”

Osan vetoomuksesta voit käydä lukemassa täältä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!