Katseet YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa kohdistuvat nyt siihen, onnistuvatko osapuolet löytämään sopua fossiilisia polttoaineita koskevasta kirjauksesta.
Fossiilisten polttoaineiden alasajo on pakollinen ehto ilmastokriisin torjunnalle, ja sillä on kiire. Noin 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja 75 prosenttia kaikista päästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Jotta Pariisin sopimukseen kirjattuun 1,5 asteen tavoitteeseen voidaan päästä, tulisi päästöjen lähteä välittömään laskuun ja lähes puolittua vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastotoimet ovat tällä hetkellä niin retuperällä, että päästöt ovat itse asiassa, eivät puolittumassa, vaan lisääntymässä vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat yli kolminkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana kahdesta seitsemään biljoonaan dollariin. Olemme YK:n mukaan matkalla kohti lähes kolmen asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Dubaissa olevan Pariisin ilmastosopimuksen tarkastelun päätöstekstin luonnoksessa on pöydällä viisi vaihtoehtoa, jotka koskevat paljon puhuttua fossiilisten alasajokirjausta (artikla 36c):
- Fossiilisten polttoaineiden alasajo perustuen parhaaseen saatavilla olevaan tieteeseen.
- Fossiilisten polttoaineiden alasajo perustuen parhaaseen saatavilla olevaan tieteeseen, IPCC:n 1,5 asteen tiekarttaan, ja Pariisin ilmastosopimuksen periaatteisiin ja kirjauksiin.
- ”Sitomattomien” fossiilisten polttoaineiden alasajo, tiedostaen tarpeen sille, että niiden kulutus saavuttaa huippunsa tällä vuosikymmenellä, ja alleviivaten, että energiasektorin on tärkeä pääasiassa olla vapaa fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuotta 2050.
- ”Sitomattomien” fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden käytön nopea vähentäminen, jotta energiajärjestelmien nettonolla CO2-päästötaso voidaan saavuttaa vuosisadan puoliväliin mennessä tai sen aikoihin.
- Ei lainkaan kirjausta.
”Sitomattomille” fossiilisille polttoaineille ei ole selkeää määritelmää, mikä tekee niitä koskevien kirjausten arvioimisesta hankalaa. Yleensä termillä viitataan talteenottotekniikoihin, jotka rajoittavat päästöjen päätymistä ilmakehään. Tätä teknologiaa ei kuitenkaan ole olemassa siinä mittakaavassa, mitä sitä tarvittaisiin. Kansainvälisen energiajärjestön puheenjohtaja Fatih Birol onkin kutsunut tavoitetta teknologian soveltamisesta suuressa mittakaavassa ”illuusioksi”.
Tällainen kirjaus jättäisi oven raolleen fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamiselle epämääräisellä lupauksella: siitä koituvia päästöjä pyritään hillitsemään sellaisella teknologialla, jota ei tarvittavassa laajuudessa ole olemassa.
Huomio saattaisi myös siirtyä suhteettomasti ja haitallisesti tällaisen teknologian kehittämiseen ilmastokriisin aitojen, rakenteellisten ratkaisujen kustannuksella. Tälle ei yksinkertaisesti ole aikaa.
Poliittinen paine ja todellinen näkymä fossiilisista luopumiseksi on saanut öljyntuottajamaiden kartellin OPEC:in takajaloilleen.
Silti tietyt tahot pyrkivät nyt estämään vahvan ja elintärkeän kirjauksen aikaansaamisen Dubain ilmastokokouksessa. Poliittinen paine ja todellinen näkymä fossiilisista luopumiseksi on saanut öljyntuottajamaiden kartellin OPEC:in takajaloilleen. Vuodetussa kirjeessä OPEC varoittaa jäsenmaitaan, että fossiilisista luopuminen on edelleen neuvottelupöydällä Dubaissa ja että fossiilisista luopumisella saattaa olla peruuttamattomat seuraukset. Tällä OPEC tarkoittaa, että jäsenmaiden kansalaisten menestys ja tulevaisuus voivat vaarantua. Kartelli kannustaa jäsenmaitaan estämään sellaisten muotoilujen läpimenon, jotka kohdistuvat fossiilisiin polttoaineisiin. Sen sijaan OPEC haluaa huomion keskittyvän päästöihin.
Päästöihin keskittymisellä tarkoitettaneen yllä mainittuja talteenottotekniikoita, joilla päästöjä voitaisiin vähentää ilman fossiileista luopumista. Tällä voidaan myös viitata kompensaatiohankkeisiin, johon kokouksen isäntämaa Arabiemiraatit on investoinut massiivisesti. Näihin hankkeisiin puolestaan liittyy suuria ilmasto- ja ihmisoikeusriskejä.
Haasteen neuvotteluihin tuo lisäksi se, että monet köyhät maat, jotka kamppailevat ilmastonmuutoksen eturintamassa, haluavat rikkaiden ilmastonmuutoksesta vastuussa olevien maiden tekevän siirtymänsä ensin.
G77-maiden edustaja Paulo Pedroso totesi Reutersin haastattelussa, että kompromissiin on kuuluttava myös taloudellista ja teknologista tukea kehittyville ja köyhemmille maille.
Fossiilisista luopumista ajavien maiden on huomioitava tämä, mikäli ne haluavat laajaa poliittista tukea päästövähennystoimille. Tämä tarkoittaa ilmastorahoituksen lisäämistä kehittyville maille vihreään siirtymän toteuttamiseksi.
Arvioiden mukaan ilmastorahoitusta tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 4,3 biljoonaa dollaria vuosittain, jotta ilmastokriisin pahimmat seuraukset voidaan torjua. Teollisuusmaiden rahoitussitoumukset ovat toistuvasti jääneet toteutumatta, mikä on nakertanut osapuolten välistä luottamusta.
Suomellakin on tässä suhteessa parantamisen varaa, sillä Petteri Orpon hallitus päätti hiljattain leikata 40 miljoonaa (40 prosenttia) Vihreälle ilmastorahastolle suunnatusta ilmastorahoituksesta. Tuon rahaston kautta kanavoidaan tukea kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Tämä lienee vasta alkusoittoa, sillä hallituksen kaikista ilmastorahoitusleikkauksista ei ole vielä tietoa.
Dubaissa on käynnissä kova poliittinen kädenvääntö, jonka lopputulos selviää lähipäivinä. Tulos on ratkaiseva planeettamme tulevaisuudelle ja elinkelpoisuudelle. Vahva kaikkien fossiilisten alasajoa koskeva kirjaus olisi nyt saatava nuijittua läpi.