Laura Eklund Nhaga seisoo eduskuntatalon tyhjillä portailla. Hän katsoo kaukaisuuteen ja aloittaa englanniksi.

”Kuulen maailman halkeilevan, kun se hajoaa saumoistaan. Kuulen lankojen ja ketjujen katkeavan, ja todella vaikuttaa siltä, että rajan on oltava jossain.”

Eduskuntatalon portailta alkaa Kansanvalta -dokumentti, joka seuraa nuoren suomalaisen rodullistetun runoilijan ja aktivistin Eklund Nhagan matkaa kohti hänelle sopivaa tapaa vaikuttaa yhteiskuntaan. Samalla kun Eklund Nhaga miettii miten taidetta voi käyttää aktivismin työkaluna, hän pohtii identiteettiään rodullistettuna naisena pääosin valkoisessa Suomessa.

Eklund Nhaga on jo saavuttanut voimakkaalla runoaktivismillaan paljon. 16-vuotiaana hän voitti kaverinsa kanssa rasisminvastaisen videokilpailun ”Rasisti on pahisti” oman ikäsarjansa. Hän kirjoitti kilpailua varten runon ”Avoin kirje valkoiselle miehelle”, jonka hänen kaverinsa videoi.

Vähän myöhemmin hän esiintyi Imagen kannessa.

”Se tuntui merkittävältä. Mä en ollut koskaan nähnyt itseni näköistä suomalaista ihmistä aikakauslehden kannessa puhumassa antirasismista ja ihmisoikeuksista”, Nhaga kertoo dokumentissa.

Kansanvallan alussa Eklund Nhaga kertoo unelmistaan. Hän haluaisi kirjoittaa kirjan, tehdä uraa näyttelijänä, olla paneeleissa, tehdä töitä ihmisoikeusjärjestölle, ja perustaa lopulta oman järjestön. Kuitenkaan reitti päämäärään ei ole vielä selkeä.

Hän lähtee opiskelemaan Britanniaan Warwickin yliopistoon. Britanniassa hän opiskelee ja nousee lavalle lukemaan runojaan. Hän käy myös Yhdysvalloissa ja juttelee vaikuttajien kanssa niin aktivismin kuin politiikan saralla. Dokumentissa kuullaan lisää Eklund Nhagan väkevää runoutta ja ajatuksia.

Opintojen jälkeen Eklund Nhaga palaa Suomeen. Hän pääsee mukaan erilaisin projekteihin. Muodostuu reitti unelmiin.

”Kaikista eniten mä haluan kuitenkin kertoa tarinoita. Tarinoita mun näköisistä ihmisistä, ja ihmisistä joilla ei yleensä ole ääntä kertoa niitä.”

Muutama vuosi sitten ohjaaja Mervi Enqvist suunnitteli kuvaavansa dokumentin Chicagon aktivisteista. Kaupunki valikoitui kuvauskohteeksi, koska sen historia aktivismin suhteen on pitkä.

Enqvist alkoi kuitenkin miettiä suunnitelmaa uudelleen. Suunniteltu dokumentti olisi amerikkalainen ja Enqvist halusi tehdä suomalaisia koskettavan elokuvan.

Ohjaaja päätti kysellä sosiaalisessa mediassa tietääkö joku hänen tutuistaan suomalaista aktivistia, mielellään nuorta. Enqvistin ystävä vastasi, että on ollut opettajana eräälle aktivistille, Laura Eklund Nhagalle.

Enqvist otti yhteyttä Eklund Nhagaan ja he tapasivat.

”Olin todella vaikuttunut siitä, miten Laura puhui ja miten älykäs hän on, vaikka oli vielä nuori, vasta 21-vuotias.”

Nyt on kulunut neljä vuotta Enqvistin ja Eklund Nhagan ensitapaamisesta. Sinä aikana syntyi juuri valmistunut Kansanvalta -dokumentti.

”Oli hienoa nähdä Lauran kasvu dokumentin aikana. Kun hän oli nuorempi, hänellä oli tietty kiihko omassa aktivismissaan, mutta nyt hän on rauhallisempi ja entistä vaikuttavampi.”

Koulussa voitaisiin opettaa keskustelutaitoja, diplomatiaa. Siten välttyisimme turhilta tappeluilta.

Kansanvalta-dokumentti saa ensi-iltansa maanantaina 31.1. alkavassa viikon kestävässä verkossa toteutuvassa DocPoint -festivaalissa. Suomen suurin dokumenttielokuvaan keskittyvä elokuvafestivaali DocPoint Helsinki Documentary Festival tuo katsojille noin sata ajankohtaista dokumenttia maailmalta ja Suomesta.

DocPointin jälkeen Kansanvalta lähtee festivaalikierrokselle ja syksyllä se on tarkoitus näyttää elokuvateattereissa sekä jossain vaiheessa Ylellä. Dokumentti tulee olemaan myös osa vaikuttamiskampanjaa, jota tehdään yhdessä Amnesty Internationalin Suomen osaston, helsinkiläisen nuorten kansalaisjärjestön Oranssin, Kansalaisfoorumin ja kulttuurikeskus Caisan kanssa.

Vaikuttavuuskampanja sopii hyvin yhteen Kansanvallan sanoman kanssa. Ohjaaja Mervi Enqvist kertoo, että dokumentin tarkoitus on näyttää, että valta on kansalla.

”Otamme joskus hyvinvointivaltiossa annettuna tilanteemme. Toivon, että jos koemme jossain tapahtuvan epäoikeudenmukaisuutta, toimimme sitä vastaan. Myös niiden, jotka ovat hyvinvoivassa asemassa, pitäisi puolustaa niitä, jotka eivät ole.”

Enqvist on ohjannut kaksi dokumenttielokuvaa ennen Kansanvaltaa. Toinen niistä kertoi 60-luvun aktivismista Yhdysvalloissa. Silloin aktivistien turhautuminen kanavoitui väkivaltaisiin protesteihin, joissa räjäyteltiin pommeja.

”Elokuvan loppusanoma oli se, että jos nuoret eivät tiedä miten toimia, he saattavat päätyä väkivaltaan. Kansalla pitäisi olla keinot rauhanomaiseen vaikuttamiseen”, Enqvist toteaa.

Ennen ensimmäistä aktivismista kertovaa elokuvaansa Enqvist ei tiennyt aktivismista paljoa. Nyt hän pitää dokumentteja tapana vaikuttaa. Niin ikään Kansanvalta -dokumentilla hän halusi näyttää, että on monia tapoja olla aktivisti. Ei tarvitse marssia vaikuttaakseen maailmaan.

Enqvistin mielestä kansalaisvaikuttamiselle tärkeiden keskustelutaitojen opettelu pitäisi aloittaa jo koulussa.

”Koulussa voitaisiin opettaa keskustelutaitoja, ns. diplomatiaa. Siten välttyisimme turhilta tappeluilta. Olen kiinnostunut historiasta ja lukenut paljon vanhoja kirjeitä ja tekstejä. Esimerkiksi 1800-luvun kirjeissä ollaan suoria, mutta hyvin kohteliaita. Ketään ei haukuta, vaan osoitetaan kunnioitusta.”

”Nykyään ollaan usein kärkkäästi eri mieltä toisin ajattelevien kanssa. Voisimme pysähtyä keskustelemaan ja kuuntelemaan. Minulla on kutina, että myös Laura kuuntelee toista puolta. Se on hirvittävän arvokasta.”

DocPoint Helsinki Documentary Festival, verkossa, 31.1.–6.2.2022, liput 10e näytös / Kannatus-, kaverilippu 25 €/ Sarjakortti 4 lippua 35 €/ 6 lippua 50 €/ 10 lippua 80 €