Lukemattomia muovisandaaleja ja vesipulloja. Matkailijalle roskat paratiisirannoilla saattavat näyttäytyä ärsyttävinä lomanpilaajana, mutta useiden Kaakkois-Aasian saarten paikallisille jäteongelma on arkipäiväistä taistelua.
Koh Muk on yksi Etelä-Thaimaan Trangin saarista, jonne aallot huuhtovat muovia. Tilannetta pahentaa se, että saarelta puuttuu jätehuolto.
Koh Mukilainen rantabaarin omistaja Phuwanon ”Mong” Seng-Ngai on huomannut, että viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan roskien määrä rannalla on kasvanut. Seng-Ngai ja hänen työntekijänsä siivoavat baarin edustaa päivittäin, mutta silti joka aamu edessä on sama työ.
Roskaa päätyy meriin esimerkiksi kalastajien ja matkailijoiden mukana, Seng-Ngai kertoo. Muoviroskaa tulee mereltä päin erityisesti sateiden aikana.
Rantabaarin omistaja epäilee, että roskia tuo rantaan myös Intian valtameren jätepyörre. Intian valtameren jätepyörre on yksi maailman viidestä muoviroskan keskittymästä, johon on kertynyt muovia monista eri maista.
WWF:n mukaan suurin osa muoviroskasta päätyy maalta meriin vesistöjen läheltä olevilta kaatopaikoilta ja kaupunkien jätevesien mukana.
Matkailijoiden kaikottua monissa paikoissa on saatettu lopettaa rantojen siivous viranomaisten puolesta.
Matkailuyrittäjä Jessada Phunsombath näkee Koh Mukin suurimpana ongelmana saaren puutteellisen jätehuollon ja paikallisten tuottamat roskat. Hän kertoo, että saaren asukkaat eivät ole saaneet apua hallitukselta tai muilta tahoilta jätehuollon järjestämiseen – muoviroskien kierrättäminen on ihmisten omissa käsissä.
Paikalliset usein joko polttavat jätteen tai vievät kierrätettävät roskat itse mantereelle. Tämä kuitenkin aiheuttaa lisäkuluja. Matkailuyrittäjä Phunsombath arvelee, että 70 % paikallisista ei vie roskiaan kierrätykseen mantereelle. Hän ei tiedä mitä he tekevät roskille.
Myös koronapandemia on vaikuttanut Kaakkois-Aasiassa rantojen roskaisuuteen. Matkailijoiden kaikottua monissa paikoissa on lopetettu rantojen siivous viranomaisten puolesta. Usein rannat ovat puhtaita vain hienoimpien hotellien yhteydessä, sillä niillä on erikseen palkattuja rantasiivojia.
”Tulevaisuus näyttää ehkä huonolta ympäristön kannalta, mutta paremmalta liiketoiminnan kannalta, koska matkailijoita saapuu jälleen. Ainoa asia, mikä meidän pitää ratkaista on jätehuolto”, Phunsombath tuumaa.
Ravintolayrittäjä Suwannee ”Jacky” Hantalae näkee tulevaisuuden toiveikkaana. Hänestä Koh Muk on erityislaatuinen saari siitä syystä, että noin 80 % yrityksistä on paikallisten omistamia. Hänestä on tulevaisuuden kannalta tärkeää, että lapset oppivat ympäristöstä ja kierrättämisestä.
Katri Tihilä on Maailman Kuvalehden kirjeenvaihtaja Kaakkois-Aasiassa. Lisää kirjeenvaihtajien kuulumisia löytyy Maailman Kuvalehden Instagram-tililtä.