Suomen kehitysyhteistyö on vaikuttavaa ja tuloksellista, selviää ulkoministeriön eduskunnalle laatimasta kehityspolitiikan tulosraportista. Maailman monet kriisit korostavat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tärkeyttä.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö parantaa monin tavoin ihmisten elämää maailman hauraimmilla alueilla. Eilen julkaistu raportti esittelee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön tuloksia vuosilta 2019–2021.

Kaiken kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyö parantaa satojen miljoonien ihmisten hyvinvointia. Rahoituksesta noin kymmenen prosenttia kanavoidaan kansalaisjärjestöjen kautta. Sen lisäksi Suomi tukee esimerkiksi YK-järjestöjä ja kahdenvälisesti kumppanimaita.

”Raportti osoittaa, että järjestöjen ja niiden paikallisten kumppanien työ on tuloksellista ja vaikuttavaa. Se esimerkiksi vähentää ihmisten ja maiden välistä eriarvoisuutta, edistää ihmisoikeuksia ja auttaa sopeutumaan ilmastokriisiin”, sanoo suomalaisten kehitysjärjestöjen Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.

Viime vuosien lukuisat peräkkäiset kriisit ovat aiheuttaneet haasteita matalan tulotason maille. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on koronapandemian takia noussut ensi kertaa vuosikymmeniin. Tällä hetkellä ruokakriisi on pahentumassa Itä-Afrikassa osaltaan Ukrainan sodan seurauksena.

”Kriisit eivät ole loppumassa: kehitysyhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Tuloksellinen kehitysyhteistyö edellyttää ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä ja riittävää rahoitusta. Sen sijaan poukkoilu vaarantaa saavutettuja tuloksia. Suomessa lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet kehityspolitiikan ylivaalikautiseen selontekoon – eli esimerkiksi saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 prosentin tason bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki.

Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa: toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat myös meihin.

Suomi on kansainvälisesti sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Tanska yltävät tavoitteeseen, mutta Suomi on vielä etäällä: vuonna 2023 osuus hallituksen budjettiesityksen mukaan olisi 0,42 prosenttia.

”Raportti todistaa, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan tuloksia, mutta nämä tulokset ovat vaarassa ilmastokriisin edetessä. Suomen kehitysyhteistyöstä kanavoidaan myös Pariisin ilmastosopimuksessa luvattua ilmastorahoitusta köyhille maille. Koska lämpenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään, on kasvatettava tukea köyhimpien sopeutumiselle pahenevaan ilmastokriisiin”, sanoo Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.¨

Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinäsen mielestäSuomen kehitysyhteistyöllä ja suomalaisilla järjestöillä on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä globaalisti.

”Olemme yhdessä saaneet paljon loistavia tuloksia aikaan. Mutta työtä tasa-arvon saavuttamiseksi pitää vielä tehdä, ja tavoitteet on asetettava entistäkin korkeammalle. Heikoimmassa asemassa olevat ovat usein tyttöjä ja nuoria naisia, ja esimerkiksi koronapandemia, ilmastonmuutos, muut kriisit ja konfliktit sekä konservatiivisten, tasa-arvoa vastustavien liikkeiden vahvistuminen ovat hidastaneet heidän oikeuksiensa toteutumista”, Heinänen sanoo.

Fingon Silla Ristimäki korostaa, että elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa: toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat myös meihin.

”Globaalin vastuun kantaminen on myös Suomen ja suomalaisten etu. Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat Suomen tekemiä investointeja turvaan ja vakauteen”, hän sanoo.

Fingo on Maailman Kuvalehden kustantaja.