Kuka on päättänyt, että koko maailman kaikki asiat taloudesta politiikkaan ja sodista luonnonkatastrofeihin paketoidaan kansallisella tv-kanavalla noin puolen tunnin lähetykseksi – loppukevennys mukaan ympättynä – ja urheilulle annetaan siitä jopa kolmannes?
Kysymys osuu ytimeen: kuka on päättänyt? Miksi juuri urheilu? Olisikohan tässä kenties kyse vallasta ja rahasta? Vai kansalle tarjottavista sirkushuveista?
Nyt jalkapallon MM-kisojen alla nostimme urheilun tikun nokkaan ja lähdimme haarukoimaan alan ajankohtaisia ilmiöitä. Yksi asia ainakin tuli selväksi: ihan turha on enää kenenkään sössöttää, ettei politiikka kuuluisi urheiluun.
Kyllä se vaan kuuluu, on aina kuulunut. Urheilu ei tapahdu muusta yhteiskunnasta irrallaan. Asiaa perataan syvällisesti jutusssamme Ytimiään myöten vallan linnake – urheilumaailman on yhä vaikeampi uskotella, ettei politiikka kuulu urheiluun.
Huomionarvoinen positiivinen muutos kaikkinensa on urheilumaailman tasa-arvoistuminen. Tutkija Riikka Turtiaisen mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen urheilun tilanne on huomattavasti parempi kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten, vaikka tekemistä riittää yhä.
Urheilumaailma muuttuu muun maailman mukana aina koululiikunnasta lähtien. Kauas ovat jääneet tamburiinin pauke, tyttöjen ojennetut nilkat ja vaadittu eleganssi, poikien marssiharjoitukset ja muut sukupuolittuneet käytännöt. Nyt lapset ja nuoret liikkuvat yhdessä, kukin vahvuuksiensa mukaan.
Yhä enemmän puhutaan myös inklusiivisuudesta, kaikenlaisten kehojen oikeudesta urheiluun ja liikuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi Suomeen rantautuneen roller derbyn suosion kasvussa. Kiinnostavaa on sekin, ettei kyseisessä lajissa tarvitse todistaa sukupuoltaan.
Loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta kuin millä tahansa yhteiskunnan alueella: kenen ääni kuuluu, kenen keho näkyy? Ja miten?
Mikään hienoista muutoksista ei ole syntynyt ilman kunnon äläkkää: Yhdysvalloissa naisjalkapalloilijat menivät oikeuteen, jotta heidän maajoukkuepalkkionsa yhdenmukaistettiin. Suomessakin jalkapallon pelaajasopimukset yhdenmukaistettiin vasta hiljattain, vuonna 2019.
Vaikka urheilijoiden parissa askeleita tasa-arvoisempaan suuntaan on otettu, Palloliiton varapuheenjohtaja, Suomen naisten maajoukkueessa jalkapalloillut Katri Mattsson, kaipaa erityisesti urheilujohtamiseen lisää diversiteettiä. Toistaiseksi johtopaikoilla on vain vähän naisia ja vähemmistöjä.
Vaikutusta on myös medianäkyvyydellä. Vuonna 2020 Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listan päivityksen. Tarkastelussa on ainakin se, tulisiko Ylen kanavilla näyttää myös tietyt tärkeät naisten sarjat ja paralympialaiset. Näin urheilu voisi näyttää moninaisemmalta, todellisemmalta ja tasa-arvoisemmalta kuin se tällä hetkellä mediassa näyttää.
Loppujen lopuksi kyse on samasta asiasta kuin millä tahansa yhteiskunnan alueella: kenen ääni kuuluu, kenen keho näkyy? Ja miten?
Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja.