Maailmaa koettelee uusi kokaiinibuumi. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) vuonna 2022 julkaistusta raportista käy ilmi kokaiinin valmistuksen kaksinkertaistuneen vuosien 2014 ja 2020 välillä.
Kokaiinin käytön kasvuun on havahduttu myös Suomessa, ja viimeksi 20.9.2022 Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta.
Kolumbia, Bolivia ja Peru tuottavat lähes kaiken maailman kokaiinin. Tuotannon nousun olettaisi jakautuvan tasaisesti näiden maiden kesken, mutta todellisuudessa kokapensaan viljelyala on kasvanut vuoden 2014 jälkeen Kolumbiassa noin 100 000 hehtaaria, Perussa noin 20 000 hehtaaria ja Boliviassa noin 10 000 hehtaaria.
Rajut erot kumpuavat maiden erilaisesta kokapolitiikasta.
Kokalehti on yksi Keski-Andien ja Amazonin kansojen tärkeimmistä lääkekasveista ja kulttuurisen identiteetin symboleista. Sen perinteinen nauttiminen, esimerkiksi pureskelemalla, on yleistä lähes koko mantereella.
Vastoin huumeiden vastaisen sodan doktriinia, vuonna 2009 Bolivia laillisti kokalehden perinteisen käytön hyödyntämisen terveystuotteissa sekä luvanvaraisen viljelyn (nykyisin 22 000 hehtaariin asti).
Antropologi Thomas Grisaffi on tutkinut tätä uutta humaania kokapolitiikkaa, joka hylkää perinteiset armeijan ja poliisin kovat otteet. Chaparen alueen kokaviljelijöiden parissa toteuttamansa kenttätyön aikana Grisaffi havaitsi, että lailliset markkinat sekä yhteisöjen harjoittama kaupan ja viljelyn itsevalvonta tekevät bolivialaisesta kokalehdestä kartelleille kallista ja vaikeasti saatavaa.
Keväällä 2019 kokalehden käytön yleistymistä käsittelevän pro gradu tutkielmani kenttätöiden yhteydessä jutustelin La Pazissa sijaitsevassa kokalehden tukkumyymälässä kahden iäkkään Yungasin kokaviljelyalueelta kotoisin olevan naisen kanssa hinnoista, joita viljelijät saavat kokalehdestä.
Korkeimman hinnan tarjosivat laittomat markkinat Argentiinan pohjoisosissa, missä kokalehden pureskelusta on tullut statussymboli yläluokan parissa. Lailliset sisämarkkinat tarjosivat toiseksi parhaan hinnan. Huonoimman hinnan, noin puolet laillisista markkinoista, tarjosivat huumekartellit.
Kartelleille myyminen nähtiin muutoinkin riskialttiina, sillä tätä kauppaa pyrkivät valtion lisäksi tukahduttamaan paikalliset kokaviljelijöiden osuuskunnat, joiden viljelyluvat vaativat sitoutumista laittoman viljelyn ja kaupan kitkemiseen.
Kartellien valta pohjaa rahan lisäksi valtion harjoittaman väkivallan uhkaan ja poliittiseen sekasortoon.
Ironisesti juuri Kolumbia, joka vastaanottaa eniten aseellista apua Yhdysvalloilta käydäkseen huumeiden vastaista sotaa, on kokaiinin tuotannon keskeisin kasvumaa.
Marraskuussa 2019 Boliviassa tapahtunut oikeiston johtama kansannousu ajoi kokaviljelijöiden tukeman presidentti Evo Moralesin maanpakoon. Puoli vuotta kestäneiden väkivaltaisuuksien keskellä väliaikainen hallitus julisti kovien otteiden käyttöönottoa kokaiinin tuotannon tukahduttamiseksi.
Tällä ajanjaksolla kokalehden laiton viljelyala kasvoi noin 5 000 hehtaarilla, eli puolet koko aikavälin 2014 – 2020 kasvusta.
Nyt vasemmiston palattua Luis Arcen johdolla valtaan, nähtäväksi jää laskeeko viljelyala konfliktia edeltäneelle tasolle vai onko kartellien ote tiukentunut pysyvästi.
Tilastot ja etnografinen data kuitenkin osoittavat, että humaani kokapolitiikka on selkeästi avointa sotaa toimivampi tapa kitkeä kokaiinin tuotantoa.
Olli Kaukonen Lindholm (VTM) on sosiaali- ja kulttuuriantropologi, joka on keskittynyt etnisiin- ja luokkasuhteisiin sekä luonnon poliittiseen toimijuuteen.
AntroBlogin uutiskommentit ovat antropologisia katsauksia ajankohtaisiin teemoihin.
Antropologiassa ihmisten sosiaalista kanssakäymistä ja yhteiskunnallista elämää tutkitaan usein vertailevasti, ja sen eri osa-alueita yhdistää empiiriseen havainnointiin ja kokonaisvaltaiseen analyysiin perustuva etnografinen tutkimus. Antropologisen tiedon avulla voidaan tarkastella myös globaaleja kehityskysymyksiä kriittisestä näkökulmasta.
