Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.

Madagaskarin eteläosien kuivuuskriisi on pahentunut kevään aikana, ja tämän vuoden aikana nälkäisten kasvaa vielä lisää, varoittavat YK-järjestöt.

Noin 1,13 miljoonaa ihmistä, lähes kaksi viidestä, kärsii vakavasta ruokapulasta ja on jo lähellä täyttä katastrofia. Yhteensä ainakin 1,35 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua.

Aliravitsemuksen varalta hoitoa tarvitsevien lasten määrä kasvanut, ja joillakin alueilla yli neljäsosa lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta, kertoo YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA.

Madagaskarin eteläosa on puolikuivaa aluetta, joka kärsii eroosiosta, metsäkadosta ja hiekkamyrskyistä. Tämänhetkisen ruokakriisin syynä on kuivuus, joka on kurittanut aluetta useampana vuonna peräkkäin. Nyt tilannetta kuvaillaan akuuteimmaksi 40 vuoteen. Marras- ja tammikuun välisenä aikana saatiin alle puolet keskimääräisistä sateista.

Tilanne on ollut kriittinen jo viime syyskuusta lähtien. Edellisen sadon ruokavarastot oli jo tuolloin käytetty loppuun, ja ihmiset söivät siemenviljansa.

Nyt avustusjärjestöt kertovat, että ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin: he syövät kulkusirkkoja, raakoja punakaktuksen hedelmiä tai villejä lehtiä. Monet suuntaavat kaupunkeihin etsimään elantoaan.

OCHA:n mukaan yhdellä vakavimmista alueista, Amboasary Atsimossa, 75 prosenttia ihmisistä kärsii vakavasta ruokapulasta ja 14 000 ihmistä on katastrofitilassa, käytännössä nälänhädässä.

”Katastrofin skaala on uskomaton. Jos emme pysäytä tätä kriisiä ja saa ruokaa etelässä asuville, perheet nääntyvät nälkään ja ihmishenkiä menetetään”, sanoo myös Maailman ruokaohjelman (WFP) vanhempi operaatiojohtaja Amer Daoudi tiedotteessa.

Nälän seurauksena on havaittu lasten hyväksikäytön, sukupuolittuneen väkivallan ja koulun keskeyttämisen kasvua. Myös esimerkiksi karjavarkaudet ovat lisääntyneet.

Alueelle on toimitettu apua, kuten ruokaa, vettä ja rokotteita. Enemmän resursseja kuitenkin tarvitaan, sillä jos ihmisiä ei saada jaloilleen nyt, puolen vuoden kuluttua rahaa tarvitaan vielä enemmän, OCHA arvioi. Tällä hetkellä Madagaskarin eteläosan humanitaarisen avun vetoomuksesta vain runsas viidennes on rahoitettu.

WFP puolestaan on pyytänyt toimintaansa 74:tä miljoonaa dollaria seuraaviksi puoleksi vuodeksi.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!